KT-lehti 3/2023

Nuorina työntekijöinä voidaan pitää alle 30-vuotiaita, mutta nuorten työntekijöiden suojelemisesta säädettävässä laissa nuorilla työntekijöillä tarkoitetaan alle 18-vuotiaita.

Syntyvyyden väheneminen pakottaa karsimaan eläkejärjestelmän etuja. Voiko nuorikin odottaa saavansa kohtuullista eläkettä, vaikka suomalainen eläkejärjestelmä toimii kuin ketjukirje?

Tuoreen raportin mukaan nuoret haluavat työskennellä vanhempia kollegoitaan enemmän toimistolla, kun heiltä kysyttiin etä- ja lähityöstä. Tulos käy ilmi kiinteistösijoitusyhtiö Castellumin Tulevaisuuden työelämä -selvityksestä.

Nuorella työntekijällä tarkoitetaan lainsäädännössä alle 18-vuotiaita. Lainsäädännöllä nuoria työntekijöitä suojellaan työn liialliselta rasitukselta.

Työnantajien velvoitteita arvioida yhdenvertaisuuden toteutumista on tarkennettu lakimuutoksilla. Näin kirjoittaa työmarkkinalakimies Juha Raunio.

Opettajan mahdollisuutta keskeyttää pitkä virkavapaa vain lyhyeksi ajaksi rajataan 1. elokuuta alkaen. KT:n johtava työmarkkinalakimies Teija Metsäranta kirjoittaa, että samalla määräaikaisen opettajan lomapäiväkorvausta korotetaan.

TE-palvelu-uudistuksen valmistelu työllisyysalueista on vielä kesken, mutta KT:n työllisyys- ja sosiaalipolitiikan asiantuntija Patrik Tötterman arvioi alueita tulevan Suomeen noin 37–44.

Hyvät ihmissuhteet ovat keskeisiä henkilöstön pitovoimassa, uskoo johtamisen tutkija Susanna Kultalahti. Esihenkilöiden kannattaa ottaa huomioon, että työurat ovat pirstaloituneet, mutta henkilökohtaista kehitystä arvostetaan.

KT:n pääekonomisti Juho Ruskoahon mukaan lainsäädännön muutosten valmisteluun kuuluu huolellinen ja parasta tietoa hyödyntävä vaikutusarviointi. Sillä kuvataan muun muassa lain noudattamisen edellyttämät toimenpiteet.

KT:n ja pääsopijajärjestöjen yhteinen Tärkein sijoitus -kampanja tuo esille julkisen työn arvon koko yhteiskunnalle.

KT:n kehittämispäällikkö Jaana Näsänen kirjoittaa, että nuoret työntekijät pohdituttavat työnantajia. Miten heitä ymmärtäisi paremmin ja miten heitä tulisi johtaa?

Kuntarekryn palvelujohtaja Anne-Mari Mourukoski kokosi kolme vinkkiä asiakkaiden ja asiantuntijoiden kokemusten pohjalta. Nuorten näkemyksiä on kerätty nuorille suunnatuista kyselyistä.

Lahden kaupungin elinkeinopäällikkö Miikka Venäläisen mielestä Lahdella ei ole varaa menettää yhtään nuorta.

Nuoret toivovat työuralta vaihtelua ja mahdollisuuksia kehittymiseen. Tärkeintä ovat kuitenkin hyvä johtaminen ja työilmapiiri. Kymenlaakson hyvinvointialueen sosiaalipalvelu­johtaja Anu Salonen kertoo, että niiden perässä nuoret ovat valmiita jopa vaihtamaan työpaikkaa.

KT:n toimitusjohtaja Markku Jalonen kirjoittaa, että suomalainen työeläkejärjestelmä on perustaltaan hyvässä kunnossa, ja eläkeuudistukset ovat onnistuneet.

KT-lehden päätoimittaja Mervi Itkonen kirjoittaa, että nuoruus on suhteellista. Lain näkökulmasta asia on selvä, sillä alle 18-vuotiaan työaikaa on rajoitettu. Nyt työelämään valmistuvat nuoret voivat olla myös vanhempia: parikymppisiä 2000-luvun kasvatteja tai jopa kolmi- ja nelikymppisiä milleniaaleja.

Nuorten heikentynyt työkyky herättää huolta. Minna Salli suosittaa ratkaisuksi valmentavaa johtamistyyliä sekä selkeää puhetta työn sisällöstä.