Taantuman merkkejä näkyvissä

Viime vuosien aikana talouskeskustelut ovat koskeneet erityisesti hintojen nousua. Koronasulkujen jälkeen myös kahvipöytäkeskusteluissa esiintyivät kohonneet rakennusmateriaalien, polttoaineiden, elintarvikkeiden sekä sähkön hinnat, kunnes nousevat korot lähes syrjäyttivät keskustelun muista hinnoista.

Tilastokeskuksen tuoreimpien tietojen mukaan eniten hintojen nousua vuoden takaiseen verrattuna selittää asuntolainojen ja kulutusluottojen korkojen nousu. Viime syksynä korot nousivat erityisen rivakasti, joten kuukausi kuukaudelta vuosimuutos pienenee, mikäli korot jäävät nykytasolle.

Taloustieteilijät ovat kiistelleet pitkään hintojen nousun pysyvyydestä. Oliko energian hintapiikki vain ohimenevä kupru, vai vaatiiko inflaation aisoihin saaminen talouden ja työllisyyden selvää heikkenemistä?

Yhdysvalloissa talous porskuttaa kovassa iskussa korkeista koroista huolimatta. Inflaation samanaikainen hyytyminen antaa uskoa siihen, että inflaatio voisi poistua ilman haittaa talouden kasvulle tai työllisyydelle. Toisaalta varovaisuus johtopäätöksissä on paikallaan, sillä palveluiden hinnat nousevat edelleen rivakasti ja palkkojen nousu luo pohjaa pitkäkestoiselle inflaatiolle.

Euroopassa puolestaan talouden kasvu hidastuu ja taantuma kolkuttelee horisontissa. Geopoliittiset jännitteet eivät myöskään ole hälvenemässä. Suomi lienee teknisesti taantumassa jo vuoden 2023 lopulla, kun tilastojen päivittyessä todetaan, että BKT on supistunut kaksi vuosineljännestä peräkkäin.

Suomessa valmistetaan paljon investointihyödykkeitä. Hiipuva kysyntä ja rahan kallis hinta vähentävät intoa investointeihin. Toisaalta vihreä siirtymä tuo suuria investointitarpeita, ja näitä tietyt Euroopan maat tukevat varsin avokätisesti taloutta pönkittääkseen.

Suomessa lainoissa suositaan muuta euroaluetta enemmän lyhyitä korkoja. Tämän vuoksi suomalaiset ovat maksaneet 2000-luvulla vähemmän korkoja kuin muut. Vastaavasti korkojen noustessa suomalaisten lainat päivittyvät korkeille korkotasoille muita nopeammin. Suomessa kotitalouksien ostovoima laskeekin muita jyrkemmin.

Työ- ja elinkeinoministeriö ennustaa työllisyysasteen laskevan ja työttömyysasteen nousevan. Myös lomautusten määrän oletetaan kasvavan. Rakennusalan lisäksi lomautuksia on näköpiirissä myös logistiikassa ja teollisuudessa.

Kunnissa ja hyvinvointialueilla noin 50 työnantajaa on syksyllä ilmoittanut yt-neuvotteluista. Hyvinvointialueilla leikataan kuluja ja karsitaan palveluverkkoa. Palvelutarpeiden ja työvoimapulan puristuksessa henkilöstöä ei voi palveluista vähentää, mutta henkilöstöä ehkä siirretään toisiin tehtäviin. KT kartoittaa kuntien ja hyvinvointialueiden näkymiä ja sopeutustarpeita perinteisellä ajankohtaiskyselyllä loppuvuonna.

Kunnissa talousnäkymiin voidaan reagoida veroja korottamalla. Veroprosentin nostoa suunnittelee noin kaksi kolmesta kunnasta ja laskua noin yksi kolmesta. Vajaassa puolessa kaikista muutoksista on kyse pyöristystä suuremmasta muutoksesta.

Kuntaverojen korotukset ovat oire julkisen talouden tasapainottamisen tarpeesta. Valtiovarainministeriön ennusteissa veroaste laskee, kun kulutusta siirtyy pois paljon verotetuista tuotteista, kuten bensasta. Jos kerättyjen veroeurojen määristä halutaan pitää kiinni, on löydettävä uutta verotettavaa tai nostettava nykyisiä vero­kantoja.