Miksi kunta- ja hyvinvointialalla on nyt poikkeavan paljon lomautuksia ja irtisanomisia?

Kunnat ja hyvinvointialueet ennakoivat kuluvalle vuodelle poikkeuksellisen suuria lomautuksia. Tälle vuodelle arvioidut lomautukset koskevat yli neljää prosenttia alan henkilöstöstä, eli noin 18 500:aa ihmistä. Laajimpia lomautuksia odotetaan muutamilla hyvinvointialueilla. Lomautuksista 15 900 kohdistuu hyvinvointialueiden henkilöstöön ja 2 600 kunnissa työskenteleviin. Tänä vuonna lomautusten määrä on lähes koronavuoden 2020 tasolla.

Lomautuksia ennakoidaan olevan tänä vuonna huomattavasti enemmän kuin mitä niitä oli viime vuonna.  Vuonna 2024 kunnissa ja hyvinvointialueilla lomautettiin yhteensä noin 5 400 henkilöä. Heistä 900 työskenteli kunnissa ja 4 500 hyvinvointialueilla. Määrä oli hieman suurempi kuin mitä työnantajat olivat ennakoineet.

Irtisanomisten suuri määrä poikkeuksellista

Myös irtisanomisia on tavallista enemmän. Kunnat ja hyvinvointialueet irtisanoivat viime vuonna taloudellisista syistä 0,24 prosenttia henkilöstöstään, noin tuhat ihmistä. Tänä vuonna irtisanomisten arvioidaan koskevan noin 700:aa ihmistä.

Ammattiryhmistä irtisanomiset ovat kohdistuneet hallintoon, johtoon ja tukitoimintoihin, mutta myös opettajiin ja hoitohenkilöstöön.

Yleensä henkilöstömenojen säästöt tehdään pehmeämmin keinoin. Irtisanomisia tuotannollisista ja taloudellisista syistä on ollut yleensä hyvin vähän. Sitä, että heikkenevä talous pakottaa turvautumaan jopa tuhanteen irtisanomiseen, ei ole koettu sitten 1990-luvun laman.

Tiedot käyvät ilmi Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT:n vuosittaisesta säästökyselystä, jossa kysyttiin kuntien ja hyvinvointialueiden viime vuoden säästötoimia henkilöstömenoissa ja arviota vuoden 2025 säästöistä

Palveluita on jouduttu supistamaan

Kunnat ja hyvinvointialueet tavoittelevat tänä vuonna kaikkiaan noin 415 miljoonan säästöjä, mikä on 1,7 prosenttia niiden työvoimakustannuksista. Viime vuonna vastaavat säästöt olivat 345 miljoonaa eli 1,4 prosenttia. Kasvua on 20 prosenttia. Säästöpaineet ovat erityisen kovat hyvinvointialueilla, joiden tavoitteena on lähes neljännesmiljardin säästöt.

Säästöjä etsitään kaikkialta. Kunnat ja hyvinvointialueet muun muassa tehostavat toimintatapoja, vaihtavat säästösyistä lomarahoja vapaaksi ja antavat palkattomia vapaita sekä jättävät virkoja täyttämättä. Suurin osa kunnista (63 %) ja hyvinvointialueista (81 %) on vähentänyt esimerkiksi sijaisten ja määräaikaisten työntekijöiden käyttöä.

Suurin osa hyvinvointialueista on joutunut myös supistamaan palvelujaan. Näin on tehnyt yli 80 prosenttia hyvinvointialueista ja vajaat 30 prosenttia kunnista.

Kyselyn mukaan hyvinvointialueet ovat saaneet karsittua ostopalveluita ja vuokratyötä. Alueista peräti 98 prosenttia kertoo vähentäneensä niitä viime vuonna. Kunnista näin on tehnyt 26 prosenttia. Hyvinvointialueet ovat myös purkaneet valtakunnallista tasoa parempia palvelussuhteiden ehtoja sisältäviä paikallisia sopimuksia.

Rahapula vaikeuttaa palvelujen järjestämistä

Kyselyssä tiedusteltiin, mitkä tekijät vaikeuttavat palvelujen järjestämistä. Ykköseksi nousi entiseen tapaan riittämätön rahoitus. Rahapula vaikeuttaa palveluiden järjestämistä melko tai erittäin paljon joka toisessa kunnassa (51 %) ja lähes kaikilla hyvinvointialueilla (92 %).

Työvoiman saatavuus on kunnissa hieman helpottanut. Isoissa kaupungeissa tiukat kelpoisuusehdot henkilöstölle haittaavat palvelujen järjestämistä.

Kunnat pystyvät paikkaamaan puutteita rahoituksessa hieman monipuolisemmin kuin hyvinvointialueet. Ensisijaisina keinoina ovat lainan ottaminen ja menneiden vuosien kertyneiden ylijäämien käyttäminen. Joka toinen kunta sopeuttaa myös henkilöstömenojaan.

Hyvinvointialueista käytännössä kaikki kamppailevat palveluiden rahoituksen riittämättömyyden kanssa. Rahoitus on jo lähtötilanteessa riittämätöntä palveluiden kustannuksiin nähden. Tilannetta hankaloittaa kustannusten nousu, joka ylittää rahoituksen kasvuvauhdin. Lisää epävarmuutta tuovat vuoden 2026 rahoituksen tarkistukset, jotka tehdään päivitettyjen tarvearvioiden pohjalta.

Hyvinvointialueiden käytetyimmäksi säästökeinoksi on noussut henkilöstömenojen sopeuttaminen. Hyvinvointialueiden pitää käyttää kaikki keinot hallita kustannuksia noudattaakseen rahoituslakia, jonka mukaan syntyneet 2,5 miljardin alijäämät on katettava vuoden 2026 loppuun mennessä.

Ministeriöiden ohjaus vaikeuttaa työtä

Rahoituksen jälkeen hyvinvointialueet pitävät toiseksi suurimpana ongelmana ministeriöiden tiukkaa ohjausta. Kaksi kolmesta (64 %) hyvinvointialueesta katsoo ministeriöiden ohjauksen vaikeuttavan palvelujen järjestämistä melko tai erittäin paljon. Ministeriöiden ohjausta pidettiin suurempana ongelmana kuin työvoimapulaa (33 %). Näin vastanneiden osuus kasvoi viime vuodesta.Kunnissa toiseksi suurimpana haasteena pidettiin tiukkoja kelpoisuusehtoja (40 %) ja henkilöstömitoituksia (35 %). Ongelmat korostuvat suurissa kaupungeissa.

Tiedustelu henkilöstöä koskevista sopeutustoimista tehtiin joulu-tammikuussa. Kysely lähetettiin kaikkiin Manner-Suomen kuntiin ja kuntayhtymiin sekä hyvinvointialueille. Siihen vastasi 207 kuntaa ja kuntayhtymää sekä 23 hyvinvointialuetta ja -yhtymää. Tuloksia on painotettu vastanneiden edustamalla henkilöstömäärällä.