KT-lehti 6/2023

Kunta-alan sopimusratkaisuun 2022–2025 sisältyy paikallisia järjestelyeriä 1.6.2023 kaikilla sopimusaloilla. KT:n tiedustelun mukaan paikallisten erien käytöstä sovittiin laajasti yhteisymmärryksessä.

Kunnissa ja kuntayhtymissä työskenteli vuoden 2022 lokakuussa noin 441 000 palkansaajaa. Henkilöstön määrä on kasvanut jo viitenä vuotena peräkkäin.

Kunta-alan työntekijät ovat valmiita hyödyntämään tekoälyä työssä, mutta se vaatii organisaatioiden johdon sitoutumista.

KT:n johtava eläkeasiantuntija Juha Knuuti kirjoittaa, että kunta- ja hyvinvointialan työnantajat maksavat vuonna 2024 pienempiä työttömyysvakuutus-, eläkevakuutus- ja sairausvakuutusmaksuja. Työnantajien sosiaaliturvamaksut alenevat jopa yli 1,5 prosenttiyksikköä.

Työnantajalla on oikeus periä liikaa maksettu palkka takaisin. Kyse on niin sanotusta perusteettomasta edusta, joka kuuluu palauttaa työnantajalle.

Sote-uudistusten tueksi halutaan tutkimustietoa vaikuttavuudesta. Turun yliopiston terveystaloustieteen professori Mika Kortelainen kertoo, että tutkimusnäyttöä kuitenkin syntyy yleensä vain paloittain ja sattumanvaraisesti.

Tärkeissä töissä -gaalassa palkittiin joulukuussa kymmeniä kunta- ja hyvinvointialan työpaikoilla tehtyjä kehittämistekoja. Limingan kunta palkittiin jälleen Suomen kekseliäimpänä kuntana.

Oma Hämeen keinot palvelujen tehostamiseen ovat alueen toimitusjohtaja Olli Naukkarisen mukaan prosessien yksinkertaistaminen ja digitalisaation monipuolinen käyttö.

Koronnostojen vaikutukset näkyvät taloudessa. Hintojen nousutahti on hidastunut, ja talouden tahti hiljenee. KT:n pääekonomisti Juho Ruskoaho arvioi, että Suomessa korkojen vaikutus talouteen on verrattain merkittävä.

Noin 40 prosenttia hyvinvointialueista ja 50 prosenttia kuntaorganisaatioista aikoo lisätä pika- tai kertapalkkioiden käyttöä.

Ikävät ja mekaaniset työvaiheet pois. Tilalle automatiikkaa, joka hoitaa rutiinit ja jättää aikaa asiakkaan kohtaamiseen. Eikö kuulostakin houkuttelevalta? Vaasassa tässä on onnistuttu, Tiina Salonen, Suvi Niemelä-Suorsa ja koko pakkopullatiimi kertovat.

KT:n toimitusjohtaja Markku Jalonen kirjoittaa, että keskustelut Suomen työmarkkinamallin kehittämisestä käynnistyivät 24. marraskuuta. KT ja neljä EK:n liittoa oli kutsunut keskeiset liitot ja neuvottelujärjestöt saman pöydän ääreen, koska työministeri Arto Satonen toivoi työmarkkinajärjestöjen aloittavan keskustelut uudesta sopimisen mallista.

Työ on välillä yhtä hurlumheitä. Kun ympäriinsä viuhuvien pallojen ja toisiaan seuraavien Teams-palaverien välissä istuu alas ja keskittyy tuottamaan vaikkapa uutta tekstiä, pää voi olla tyhjä kuin valkoinen paperi. Luovuus vaatii aikaa, huokoisuutta.

"Hyvät työaikajärjestelyt rakentavat toimivien sosiaali- ja terveyspalvelujen perustaa. Työvuorosuunnittelulla määritellään paitsi työn tekemistä, myös helpotetaan työn ja vapaa-ajan yhteensovittamista", KT:n johtava työmarkkinalakimies Mirja-Maija Tossavainen kertoo.