Aluevaltuutetut päättävät sote- ja pela-palveluista

Tammikuun aluevaaleissa valitaan 1  397 valtuutettua hyvinvointialueiden aluevaltuustoihin. Aluevaltuutetut päättävät muun muassa hyvinvointialueen ja sosiaali- ja terveydenhuollon palvelustrategiasta, pelastustoimen palvelutasosta, hyvinvointialueen taloudesta ja jäsenten valitsemisesta toimielimiin.

Ensimmäisen aluevaltuustojen toimikausi alkaa 1.maaliskuuta 2022 ja päättyy 31. toukokuuta 2025.

Seuraavat aluevaalit toimitetaan samanaikaisesti kuntavaalien kanssa vuodesta 2025 lukien. Jatkossa aluevaltuuston toimikausi on neljä vuotta.

Valtuuston koko vaihtelee alueen koon mukaan

Aluevaltuuston kokoon vaikuttaa alueen asukasluku ja hyvinvointialuelaissa säädetyt vähimmäismäärät valtuuston koosta.

Pienimmillä alueilla valitaan vähintään 59 valtuutettua ja suurimmilla vähintään 89 valtuutettua. Ensimmäisissä aluevaaleissa valitaan vähimmäismäärät valtuutettuja. Jatkossa aluevaltuusto päättää itse kokonsa.

59 valtuutettua (11 hyvinvointialuetta): Keski-Pohjanmaan, Kainuun, Itä-Uudenmaan, Etelä-Karjalan, Etelä-Savon, Kymenlaakson, Pohjois-Karjalan, Kanta-Hämeen, Pohjanmaan, Lapin sekä Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueet.

69 valtuutettua (kuusi hyvinvointialuetta): Keski-Uudenmaan, Päijät-Hämeen, Satakunnan, Pohjois-Savon, Keski-Suomen sekä Vantaan ja Keravan hyvinvointialueet.

79 valtuutettua (neljä hyvinvointialuetta): Pohjois-Pohjanmaan, Länsi-Uudenmaan, Varsinais-Suomen sekä Pirkanmaan hyvinvointialueet.

Aluevaltuusto päättää palvelustrategiasta

Aluevaltuusto on hyvinvointialueen korkein päättävä elin. Se vastaa hyvinvointialueen toiminnasta ja taloudesta.

Aluevaltuusto päättää muun muassa hyvinvointialuestrategiasta, sosiaali- ja terveydenhuollon palvelustrategiasta, pelastustoimen palvelutasosta, omistajaohjauksen periaatteista ja konserniohjeesta, liikelaitosten toiminnan tavoitteista, varallisuuden hoidosta, rahoitus- ja sijoitustoiminnasta, palveluista perittävistä asiakasmaksuista ja taloudellisten etuuksien perusteista.

Aluevaltuusto vastaa myös siitä, että asukkailla on käytössään monipuolisia osallistumisen mahdollisuuksia. Aluevaltuusto päättää viime kädessä siitä, että hyvinvointialueella otetaan käyttöön parhaat ja vaikuttavimmat toimintatavat, jotka ovat eduksi koko hyvinvointialueen kannalta.

Aluehallitus vastaa henkilöstöpolitiikasta

Hyvinvointialueella on oltava aluevaltuuston lisäksi aluehallitus ja tarkastuslautakunta. Aluehallituksen jäsenet valitsee aluevaltuusto. Aluehallituksessa on vähemmän edustajia kuin valtuustossa.

Aluehallitus johtaa hyvinvointialueen toimintaa, hallintoa ja taloutta. Sen tehtäviin kuuluu muun muassa edustaa hyvinvointialuetta työnantajana ja vastata hyvinvointialueen henkilöstöpolitiikasta sekä vastata hyvinvointialueen toiminnan yhteensovittamisesta.

Kaksikielisillä alueilla pitää olla kansalliskielilautakunta ja Lapin hyvinvointialueella saamen kielen lautakunta.

Muut toimielimet ovat hyvinvointialueen päätettävissä. Aluehallituksen sekä tarkastuslautakunnan ja muiden lautakuntien jäsenet valitaan aluevaltuuston kokouksessa.

Hyvinvointialueista tulee suuria työnantajia. Alueille siirtyy kuntasektorilta sekä sosiaali- ja terveydenhuollon että palo- ja pelastustoimen henkilöstö, kaikkiaan noin 216 000 henkilöä.