Henkilöstöjohtaminen tukee kunnan srategian tavoitteita

Henkilöstöjohtamisella on oma sisältö ja omat tavoitteet, joiden kautta vaikutetaan koko organisaation tavoitteiden saavuttamiseen.

Henkilöstöjohtamisen keinoilla pyritään hyvinvoivan, osaavan ja motivoituneen henkilöstön saamiseen ja pitämiseen.  Sen käytäntöjen pitäisi olla saman suuntaisia kuin organisaation strategian, jotta esimerkiksi rekrytoinneilla ja osaamisen kehittämisellä tuetaan kuntaorganisaation tavoitteita.

Keskeisiä kysymyksiä ovatkin: Millaisilla henkilöstöjohtamisen keinoilla voidaan saavuttaa strategiset tavoitteet? Millaista osaamista kunnassa tarvitaan ja minkä verran?

Henkilöstö on strateginen voimavara

Henkilöstöjohtamisen strateginen rooli osana kokonaisjohtamista vaihtelee suuresti kunnasta toiseen. Ääripäissä henkilöstöjohtaminen on strateginen osa kokonaisjohtamista, ja toisaalla henkilöstöpolitiikkaan tai henkilöstön kehittämiseen ei ole resursseja lainkaan. Jälkimmäisessä henkilöstöjohtaminen nähdään pelkästään hallinnollisena työnä.

Henkilöstöjohtamisen strateginen tutkimus on korostanut jo vuosikymmeniä henkilöstöjohtamisen merkitystä osana organisaatioiden kokonaisjohtamista ja organisaation menestymistä. Tämä pitäisi nähdä erityisesti kuntaorganisaatioissa, joissa henkilöstö on keskeinen strateginen voimavara. Kuntaorganisaatiot ovat hyvin henkilöstöintensiivisiä aloja, joissa henkilöstökulujen osuus on merkittävä ja joissa henkilöstö tuottaa omalla toiminnallaan kuntalaisille tarjottavat palvelut. 

Yhteistyön laatu näkyy kunnan maineessa

Kuntaorganisaatiossa luottamustehtäviin valituilla on tärkeä rooli myös henkilöstöjohtamisen näkökulmasta. Ylintä työnantajavaltaa käyttää kunnanhallitus ja se vastaa kunnan henkilöstöpolitiikasta. Kunnanvaltuusto päättää kunnan strategiasta, jossa tulee ottaa huomioon myös henkilöstöpolitiikka.

Luottamuselinten toiminta ja työskentelykulttuuri heijastuvat operatiiviseen johtamiseen. Se, mitä arvotetaan ja mihin sitoudutaan luottamuselimissä, heijastuu vääjäämättä operatiiviseen johtamiseen. 

Yhteistyön laatu ammattijohdon ja luottamusjohdon välillä näyttäytyy myös kysymyksinä kunnan maineesta ja kunnasta työnantajana. Työvoiman saatavuus ja kuntien maine työnantajana eivät parane heikolla yhteistyöllä ammattijohdon ja poliittisen johdon välillä.

Henkilöstöjohtamisen arvostus päätöksenteossa

Henkilöstöjohtamisen strateginen rooli kytkeytyy kunnan ylimmän johdon näkemyksiin asian tärkeydestä ja henkilöstöjohtamisen painoarvosta kaikessa ylimmän johdon johtamisessa ja päätöksentekotilanteissa.

Esimerkiksi henkilöstötiedon hyödyntäminen päätöksenteossa on hankalaa, jos tiedon kokoamiseen ja analyysiin ei ole resursseja. 

Ammattijohdon lisäksi poliittisen johdon pitäisi olla kiinnostunut henkilöstötunnusluvuista. Vuosittainen henkilöstökertomus on tiivis kooste kunnan henkilöstöjohtamisen tilasta. Sen pitäisi olla poliittiselle johdolle yhtä kiinnostavaa luettavaa kuin talouden tunnuslukujen.