Kuntatyönantaja 5/2018

Perusopetuksen tiukat kelpoisuusvaatimukset rajaavat ulkomaalais-taustaisten opettajien rekrytointia.

Vantaalla halutaan, että kaupungin henkilöstössä näkyy sama kulttuurien kirjo kuin asukkaissakin. Luomalla pehmeitä polkuja työelämään Vantaa uskoo saavansa rekrytoitua yhä useammin myös ulkomaalaistaustaisia työntekijöitä.

Kunta-alan työmarkkinaosapuolet ovat käynnistäneet työn murroksen pitkäjänteisen seurannan kunta-alalla. Tavoitteena on pitää huolta julkisen sektorin kunnosta ja toimintaedellytyksistä.

Sukupuolten jakaumalla ei ole merkitystä hinnoittelujen alarajojen tasoon KVTES-sopimuksessa. Hinnoittelujen alarajoja selittää eniten alalla toimivien koulutusala ja koulutusaste.

Väestön ikääntyminen näkyy myös kunta-alalla. 60 vuotta täyttäneitä työskenteli kuntasektorilla lokakuussa 2017 lähes 9 000 enemmän kuin vuonna 2010. Samalla kuntatyöntekijöiden kokonaismäärä on vähentynyt yli 15 000 työntekijällä.

Kotoutumiskoulutuksessa tavoitteena olevaa kielitaidon tasoa ei usein saavuteta, vaikka riittävää kielitaitoa pidetään työllistymisen ja jatkokoulutuksen edellytyksenä.

Työaikana tehdään töitä työnantajan johdon ja valvonnan alaisena. Lääkärissä, tutkimuksissa, tarkastuksissa tai hoidoissa voi työaikana käydä vain KVTES:n työaikaluvun 4 § 2 mom. 4 ja 5 kohdan mukaisissa tilanteissa.

Globalisoituneessa maailmassa talouden vaikutusketjut ovat pitkiä. Jossain määrin niitä voisi verrata kaaosteoriasta tunnettuun perhosen siiveniskuun. Siivenisku maapallon toisella puolella saa aikaan toisella puolella ennen pitkään hirmumyrskyn.

Suomea uhkaa vakava työvoimapula, mutta käytännön toimet työperusteisen maahanmuuton lisäämiseksi ovat jääneet laihoiksi.

Ulkomaalaistaustaiset työskentelevät kunnissa 
etenkin palvelu- ja hoivapalvelutehtävissä. Asiantuntija- ja erityisasiantuntija-ammateissa toimivien ulkomaalaistaustaisten määrä on kuitenkin myös kasvussa.

Kunta-alan virka- ja työehtosopimuksiin sisältyy paikallinen järjestelyerä 1.1.2019. Edellisen kerran järjestelyerä oli käytettävissä yhtä laajasti kunta-alan sopimuksissa vuonna 2013.

Työnantaja päättää, minkälaista osaamista rekrytoitavalta henkilöltä edellytetään. Työtehtävän sisältö ja siihen liittyvät vaatimukset määräävät sen, millaista kielitaitoa tarvitaan. Vain harvoin edellytetään täydellistä suomen tai ruotsin kielen taitoa.

Työn muutosta ja murrosta leimaa usein julkisessa keskustelussa sensaatiohakuisuus ja äärivaihtoehtojen korostaminen. Vievätkö robotit työt, kuinka paljon työpaikkoja voi hävitä kokonaan tai osittain automaation ja tekoälyn vuoksi? Lyhyellä aikavälillä muutoksia yleensä yliarvioidaan ja pitkällä tähtäimellä aliarvioidaan. Joka tapauksessa työelämä ja työtehtävät muuttuvat.

Veikkaan, että seuraavien eduskuntavaalien iso teema on maahanmuutto. Perusteeksi käy yhtä lailla muutaman vuoden takainen turvapaikanhakijoiden aalto vaikutuksineen kuin Ruotsin parlamenttivaalien esimerkki. Maahanmuuttajat vaikuttavat vaalien ohella jatkuvasti kuntien arkeen. Kotouttaminen on vaativa tehtävä, ja tärkeä osa sitä on työn löytäminen.

Eräs maahanmuuttajien opiskelun ja työllistymisen suurin ongelma on kielitaidon puute. Omnian liiketoimintajohtaja Riikka-Maria Yli-Suomun mukaan kielen oppiminen tulisi integroida tekemiseen, sillä kieltä oppii parhaiten työpaikoilla.