Stressitaidoista kirjan kirjoittanut neuropsykologi Laura Sokka: "Stressitaitomme ovat vanhentuneet"
Kuormitusta ei voi välttää. Siksi on merkityksellistä, miten stressiin suhtautuu.
Oletko aina ajatellut, että stressiä pitää välttää? Jos vastasit kyllä, et ole ainoa. Kuormituksesta tietokirjan Stressiharha kirjoittanut neuropsykologi Laura Sokka on eri mieltä.
Hän väittää, että stressiä ei pidä karttaa vaan kohdata.
– Stressitaitomme ovat vanhentuneet. Kun tein väitöstutkimusta työuupumuksesta, pitkäaikaisen stressin ajateltiin olevan aina ainoastaan haitallista, Sokka sanoo.
Myöhemmin hän ymmärsi, ettei asia ole niin yksioikoinen.
”Stressitaitomme ovat vanhentuneet.”
Laura Sokka
Stressitaidot käyttöön
Neuropsykologi Laura Sokan mukaan stressin kohtaaminen vaatii taitoa. On olennaista oppia ajattelemaan, mitä stressistä seuraa.
– Ajatteletko, että stressin on tarkoitus auttaa vai sairastuttaa sinua? hän kysyy.
Sokka muistuttaa, että stressi on kehon luonnollinen reaktio. On ihmiselle hyödyllistä, että hänen sykkeensä kiihtyy kuormitustilanteissa.
Stressi myös ilmaisee meille sen, mitä pidämme tärkeänä. Väite perustuu siihen, että emme stressaa turhanpäiväisiä asioita, vaan itsellemme merkityksellisiä asioita.
Silti stressipuhe painottuu yhteiskunnassamme negatiiviseen puhetapaan.
– Kulttuurimme ruokkii sitä, että stressi on vaarallista ja siitä on päästävä eroon. Se käsitys aiheuttaa enemmän ongelmia kuin itse stressi.
Hän muistuttaa, että stressin on tarkoitus auttaa ja suojata terveyttämme. Kuormittuminen osoittaa rajamme. Kun kohtaamme kuormitusta, meidän on tarkoituksenmukaista kiinnittää siihen huomiota ja pyrkiä ratkaisemaan ongelmia kuormituksen takana.
”Mitä voisit tehdä, jotta pääsisit lähelle asioita, jotka ovat sinulle arvokkaita?”
Laura Sokka
Mitä stressistä seuraa?
Stressaavassa tilanteessa on tutkimusten mukaan hyödyllistä ajatella sallivasti. Sen verran jokainen voi tehdä, vaikka ei pystyisi sillä hetkellä vaikuttamaan kuormituksen syihin.
Hyväksyvästä ajattelusta huolimatta ihmisten kokemuksia ahdistavasta stressistä ei voi ohittaa, vaan ne ovat totta. Neuropsykologi Laura Sokka ei siis väitä, että ihmisten pitäisi vain vaihtaa asennettaan myönteisemmäksi. Kyse on muustakin.
Lähestymistapaa stressiin on tutkimusten mukaan hyvä tarkastella kolmesta näkökulmasta. Ensinnäkin pitää tunnistaa se, mikä itseä stressaa. Sen jälkeen stressi tulee hyväksyä vaikeana ja hankalana tunteena. Lopuksi stressi kannattaa käyttää hyödyksi.
– Mitä voisit tehdä, jotta pääsisit lähelle asioita, jotka ovat sinulle arvokkaita ja tärkeitä? Sokka kysyy.
Juuri stressi voi kertoa vastauksen.
"On tärkeää, että ihmiset tulevat nähdyksi, kuulluksi ja kohdatuksi."
Laura Sokka
Millaista on stressijohtaminen?
Neuropsykologi Laura Sokan mielestä stressitaidot ovat olennaisia myös johtajille ja esihenkilöille.
Organisaatioiden johtajat voivat omalla esimerkillään näyttää mallia siinä, miten he kohtaavat stressiä ja etsivät ratkaisuja ongelmiin.
– Johdon esimerkin voima on ihan valtava. Kun johto omalla esimerkillään näyttää, miten he ottavat stressiä vastaan rakentavasti, se alkaa näkyä myös työntekijöiden terveydessä, hyvinvoinnissa ja yhteistyössä.
Stressin käsittelemisessä työpaikoilla on tärkeää muistaa ihmisyys. Osa kestää kuormitustekijöitä paremmin kuin toiset.
– On tärkeää, että ihmiset tulevat nähdyksi, kuulluksi ja kohdatuksi, Sokka sanoo.
Hän uskoo, että työyhteisö voi stressin oikealla kohtaamisella vähentää merkittävästi sairaspoissaoloja. Tällöin työyhteisön tuottavuus ja työilmapiiri voivat parantua.
Luetuimmat artikkelit
