Lastentarhanopettajilla on ollut omat palvelussuhteen ehdot kunnallisessa sopimusjärjestelmässä jo noin 40 vuotta. 1970-luvun puolivälissä lastentarhanopettajat siirrettiin opettajien palkkaluokista kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen (KVTES) piiriin.

KT ja kunta-alan pääsopijajärjestöt antoivat keväällä yhteisen ohjeen sote- ja maakuntauudistuksen ns. väliaikaishallinnon yt-elimen koostumuksesta. Kunta-alan osapuolet opastavat yhteisessä ohjeessaan yhteistoiminnasta näin:

Kunta-alan työmarkkinaratkaisujen vaikutus ulottuu koko kansantalouteen. Valtakunnallisilla virka- ja työehtosopimuksilla sovitaan palkoista, työajoista ja muista palvelussuhteen ehdoista. Sopimuksilla turvataan työrauha työpaikoille sopimuskauden ajaksi. Kunta-alan sopimusjärjestelmä on joustava, ja sopimisoikeutta on laajasti siirretty paikallistasolle.

Uusin kuntatalousohjelma oli harvinaisen miellyttävää luettavaa, sillä kuntatalouden tilanne oli viime vuonna odotettua vahvempi. Manner-Suomen kuntien ja kuntayhtymien yhteenlaskettu vuosikate nousi 3,4 miljardiin euroon, mutta korkean investointitason vuoksi kuntien velkaantuminen kuitenkin jatkui. Lainakanta lisääntyi tosin aikaisempaa hitaammin.

Henkilöstöjohtaminen on osa strategista johtamista. Se vaikuttaa kunnan tuloksellisuuteen ja siihen, kuinka uudistuksissa onnistutaan.

Tulevaisuudessa henkilöstötyön merkitys ja henkilöstöjohdon strateginen rooli korostuvat entisestään. Tehtävänä on varmistaa, että kunnassa on sellaiset henkilöstövoimavarat, joita tarvitaan kunnan strategisten päämäärien toteuttamiseksi.

Itsehallintoalueiden perustamisessa on kyse Suomen suurimmasta liikkeenluovutuksesta. Itsehallintoalueille siirtyvän kunnallisen henkilöstön määrä on yli 200 000 ja työvoimakustannukset ovat noin 10 miljardia euroa vuodessa.

Kuluvan vuoden talouskasvu on jäämässä jälleen lähes pakkasen puolelle ja työttömyysluvut ovat kasvaneet huolestuttavaa vauhtia. Pelkästään perinteiset työmarkkinaratkaisut eivät enää riitä ratkaisemaan kilpailukyvyn, työllisyyden ja julkisen talouden ongelmia, vaan nyt tarvitaan viiden prosentin työvoimakustannusten alentaminen.

Kun keskusjärjestöratkaisu on syntynyt, KT ja pääsopijajärjestöt käyvät kunta-alan sektorikohtaiset sovellusneuvottelut kesäkuun loppuun mennessä.

Borgin ja Vartiaisen raportti nostaa talouskriisistä selviytymisen keskeiseksi ehdoksi sen, että Suomen työvoimakustannukset nousevat monen vuoden ajan hitaammin kuin muulla euroalueella. Raportin tekijöiden mukaan kilpailukyvyn palauttava palkkojen nousuvauhti vuodessa olisi käytännössä liukumat mukaan lukien maksimissaan 0,5 prosenttia.