Emilia Uljaan kolumni: "Nuoret haluavat merkitystä työhön"
Minulta kysytään usein, mikä minusta tulee isona. Vastaan aina samalla tavalla: en tiedä vielä, mutta haluan tehdä jotain, joka tuntuu merkitykselliseltä, 25-vuotias kolumnisti Emilia Uljas kirjoittaa.
Minulle merkityksellinen tarkoittaa sitä, että työssä pääsen konkreettisesti edistämään omia arvojani. Paljon vaikutusta on myös työyhteisöllä ja sillä, että työtä pääsee tekemään yhdessä hyvässä hengessä. Haluan nähdä työni jäljen yhteiskunnassa – ja että jälki on positiivinen. Positiivinen jälki voi tapahtua pienessä tai suuressa mittakaavassa, mutta tärkeintä on, että aamuisin herätessäni tiedän tekeväni jotakin, noh, merkityksellistä.
En ole merkityksellisyyden kaipuussani yksin. Esimerkiksi konsulttiyhtiö Deloitten vuonna 2025 laatiman Gen Z and millennial survey -kyselytutkimuksen mukaan nuoret priorisoivat ammatinvalinnassa erityisesti merkityksellisyyttä. Toisaalta Työterveyslaitoksen vuoden 2023 tutkimuksen mukaan nuoret kokevat vanhempiin ikäpolviin verrattuna työnsä vähemmän merkitykselliseksi ja yhteensopivaksi omien arvojensa kanssa.
”Ja onhan se tietysti mukavaa, että töissä on hauskaa.”
Samaan aikaan työssä tylsistyminen ja ahdistusoireilu on lisääntynyt. Ei tarvitse olla psykologi osatakseen nähdä mahdollisen linkin merkityksellisyyden vähenemisen ja huonomman työhyvinvoinnin välillä.
Sitten seuraa tuhannen euron kysymys: miten työnantajat voivat vastata nuorten merkityksellisyyden kaipuuseen? Keinoksi tarjotaan usein viestintää työnantajan arvoista tai työtehtävien uudelleenorganisointia. Minä lisäisin yhteisöllisyyden vaalimisen. Hyvä yhteishenki kollegoiden kanssa lisää paitsi tehokkuutta, myös merkityksellisyyden tunnetta.
Leikkauspaineen alla julkinen sektori on vähentänyt työpisteiden määrää ja ohjannut virkatyötä entistä etäpainotteisemmaksi. Tämä suunta pitää kääntää, jos työpaikan yhteishenkeen halutaan panostaa. Ja onhan se tietysti mukavaa, että töissä on hauskaa.
Luetuimmat artikkelit
