Työtuomioistuin: Ulosmarssi toi hyvityssakot
Lentokentän työntekijöiden ulosmarssi toi ammattijärjestöille hyvityssakot. Oikeustapaus on ensimmäinen uuden lainsäädännön korottamien hyvityssakkojen aikana.
1. Mitä oli tapahtunut?
Ilmailualan Unioni järjesti lentokentällä työnseisauksen, joka tapahtui työrauhavelvollisuuden vallitessa. Ammattiliitto n työnseisauksen järjestämisestä vastatoimena työnantajan ilmoitukseen siitä, että se tulisi järjestämään kuulemistilaisuuden kahden luottamusmiehen työsuhteen päättämistä.
Työtaistelu alkoi 2.12.2024 kello 14.00 ja päättyi kello 16.15. Työnseisaukseen osallistui yhteensä 516 työntekijää, joista 415 oli Siviililentoliikenteen työntekijät ry:n jäseniä, 81 Suomen Siviililentoliikennevirkailijoiden Liitto ry:n jäseniä sekä 20 Avoin tekniikan ammattiosasto ATA 002 ry:n jäseniä.
2. Mikä tapauksessa oli erikoista?
Työtuomioistuin katsoi ammattiliiton ja kuultavien ammattiosastojen rikkoneen työrauhavelvollisuutensa. Ratkaisussa on erityistä se, että se on ensimmäinen työtuomioistuimen hyvityssakkoja koskeva ratkaisu lakimuutoksen jälkeen.
3. Mitä laki sanoo?
Työehtosopimuslain yhdeksännen pykälän mukaan työrauhavelvollisuuden rikkomisesta tuomittavan hyvityssakon määrä on vähintään 10 000 euroa ja enintään 150 000 euroa. Ennen 18.5.2024 voimaan tullutta työrauhalainsäädännön uudistusta hyvityssakon enimmäismäärä oli 37 400 euroa, eikä laissa ollut säädetty hyvityssakon alarajasta.
Työehtosopimuslain mukaan hyvityssakkoon tuomittaessa on otettava huomioon kaikki esiin tulleet asianhaarat, kuten vahingon suuruus, syyllisyyden määrä, toisen osapuolen rikkomukseen mahdollisesti antama aihe ja yhdistyksen tai yrityksen koko. Erityisestä syystä hyvityssakkoa voidaan kohtuullistaa tai jättää se kokonaan tuomitsematta. Uutta on mahdollisuus kohtuullistaa hyvityssakko.
4. Miksi lakia muutettiin?
Hallituksen esityksen mukaan hyvityssakkojen taso ei aiemmin riittänyt ehkäisemään lainvastaisia työtaisteluita. Tuomittujen hyvityssakkojen määrä ei ollut kohtuullisessa suhteessa lainvastaisista työtaisteluista aiheutuviin vahinkoihin.
Vähimmäismäärästä säädettiin sen varmistamiseksi, että hyvityssakkojen taso myös tosiasiassa nousisi ehdotettavan enimmäismäärän korotuksen mukaisessa suhteessa.
Työrauhavelvollisuuden rikkomisesta tuomittavat seuraamukset eivät saa kuitenkaan olla kohtuuttomia. Ne eivät saa johtaa ammattiyhdistyksen toiminnan päättymiseen tai ammattiyhdistystoiminnan estymiseen yhdistyksen pienen koon ja vähäisen varallisuuden vuoksi. Määrätyt seuraamukset eivät saa olla tehtyjen rikkomusten vakavuuteen nähden suhteettomia yhdistyksille tai työntekijöille.
5. Miten tuomioistuin ratkaisi asian?
Työtuomioistuin tuomitsi ammattiliiton 30 000 euron hyvityssakkoon, ensimmäisen ammattiosaston 20 000 euron hyvityssakkoon, toisen ammattiosaston 12 000 euron hyvityssakkoon ja kolmannen ammattiosaston 5 000 euron hyvityssakkoon.
Kolmannen ammattiosaston kohdalla työtuomioistuin katsoi, että on erityinen syy kohtuullistaa hyvityssakkoa, koska hyvityssakon tuomitseminen vähimmäismääräisenäkin voisi vaarantaa yhdistyksen toimintaedellytykset yhdistyksen pienen koon ja vähäisen varallisuuden vuoksi.
Vastauksessa ilmoitetut yhdistyksen tilivarat olivat noin 6 000 euroa ja velat 5 000 euroa. Työtuomioistuin totesi, että yhdistyksen osalta on otettava huomioon yhdistyksen edellä mainitut velat sekä yhdistyksen varsin pieni koko, 126 jäsentä.
6. Miksi tuomioistuin päätti näin?
Työnseisaus työrauhan aikana oli laiton. Työtuomioistuin harkitsi hyvityssakkojen määrän ottaen huomioon kaikki esiin tulleet asianhaarat. Hyvityssakkoja on syytä kohtuullistaa muun muassa vähäisen varallisuuden takia.
Kolmannen ammattiosaston kohdalla työtuomioistuin katsoi, että oli erityinen syy kohtuullistaa hyvityssakkoa.
Työtuomioistuin päätyi ratkaisuunsa (TT 2025:23) osittain äänestyspäätöksellä.
Miksi hyvityssakkoja korotettiin?
Lakiuudistus perustuu pääministeri Petteri Orpon hallituksen hallitusohjelmaan, jonka mukaan laittomasta työtaistelusta tuomittavan hyvityssakon tasoa korotettiin ja säädettiin alaraja.
Sakon ylärajaksi säädettiin 150 000 euroa ja alarajaksi 10 000 euroa. Hyvityksen vähimmäis- ja enimmäismäärä tarkistetaan rahan arvon muutosta vastaavasti kolmivuotiskausittain valtioneuvoston asetuksella.
Laittomasta työtaistelusta tuomittavien hyvityssakkojen korottaminen on ollut myös KT:n pitkäaikainen tavoite.
ILOn periaatteet on otettu huomioon
Hyvityssakkojen tason korottaminen on osa seuraamusjärjestelmän ankaroittamista. Sen tarkoituksena on tehostaa laissa säädetyn työrauhavelvollisuuden noudattamista, sillä aiempi seuraamustaso ja seuraamusjärjestelmä eivät ole riittäneet.
Sekä lainvalmisteluaineistossa että työtuomioistuimen ratkaisussa 2025 nostetaan esille Kansainvälisen työjärjestön ILOn piirissä tärkeänä pidetyt periaatteet.
Niiden mukaan kaikissa tapauksissa ja kyseisen lakon laillisuudesta riippumatta määrätyt seuraamukset eivät saa olla tehtyjen rikkomusten vakavuuteen nähden suhteettomia yhdistyksille tai työntekijöille.
11.12.2025