Palkka-avoimuusdirektiivi tuo uusia velvoitteita - mitä se tarkoittaa käytännössä?

Terhi Heinilä, STM:n erityis­asiantuntija ja palkka-avoimuusdirektiivin täytäntöönpanoa valmistelleen työryhmän puheenjohtaja:

"Palkka-avoimuusdirektiivin tuominen suomalaiseen lainsäädäntöön on hyvä asia. Suurin direktiivin tuoma muutos on se, että palkkauksen läpinäkyvyys paranee. Lisäksi työnantajan ja työntekijöiden välinen vuoropuhelu palkkauksesta lisääntyy.

Palkka-avoimuuden avulla pyritään edistämään sukupuolten palkkatasa-arvoa ja kaventamaan sukupuolten välisiä palkkaeroja. Sukupuolten välinen palkkaero oli Tilastokeskuksen mukaan vuonna 1995 Suomessa 20 prosenttia, ja edelleen se on 16 prosenttia. Kehitys on pysähtynyt.

Palkka-avoimuusdirektiivin mukaan työntekijöillä on oikeus saada tietoa saman tai samanarvoisen työn tekijöiden keskipalkoista sukupuolen mukaan jaoteltuna. Työnantajan velvollisuus on antaa näitä tietoja.

”Hallinnollinen taakka ­työnantajalle ­on pyritty ­minimoimaan.”

Työnantajien on annettava työntekijöilleen helposti saatavassa muodossa tieto kriteereistä, joita käytetään työntekijöiden palkan määrittämisessä.Työnantajan, jonka palveluksessa on vähintään 50 työntekijää, on annettava työntekijöille palkkakehityksen määrittämisessä käytettävät kriteerit.

Työnantajien, jotka säännöllisesti työllistävät vähintään 100 työntekijää, tulee raportoida säännöllisesti palkoista ja palkkaeroista tasa-arvovaltuutetulle. On suunniteltu, että tiedot menevät tulorekisterin ja Tilastokeskuksen kautta tasa-arvovaltuutetulle. Tässä on pyritty minimoimaan hallinnollinen taakka työnantajalle.

Naiset käyttävät 80 prosenttia perhevapaista. Kun perhevapaauudistus tehtiin, miesten käyttämät perhevapaapäivät kaksinkertaistuivat parissa vuodessa. Tämä osoittaa, kuinka iso merkitys rakenteilla on."

Anne Kiiski, KT:n neuvottelujohtaja, joka on osallistunut palkka-avoimuusdirektiivin kansallisen täytäntöönpanon valmisteluun:

"EU:n palkka-avoimuusdirektiivin johdosta erityisesti tasa-arvolakiin tehtävät lainsäädäntömuutokset tulevat lisäämään työnantajien hallinnollista taakkaa merkittävästi.

KT on pyrkinyt vaikuttamaan siihen, että lakimuutokset tehtäisiin siten, että työnantajien hallinnollinen taakka lisääntyisi mahdollisimman vähän. Työnantajien kannalta on tärkeää, että lakiuudistus toteutetaan hallitusohjelman mukaisesti, eli siten, että täytetään direktiivin minimivaatimukset.

Kun puhutaan palkkaeroista ja palkkasyrjinnästä, KT:n mielestä keskeistä on verrata samoissa ja samanarvoisissa tehtävissä työskentelevien palkkoja, siis saman toimialan ja erityisesti saman työnantajan palveluksessa olevien palkkoja.

”Uudistuksesta tulee hyvin paljon hallinnollista ­taakkaa ­työnantajille.”

Samoista ja samanarvoisista töistä on aikaisemminkin Suomessa maksettu hyvin samaa palkkaa. Niin kutsuttu perusteeton palkkaero on sinänsä tilastojen valossa hyvin pieni.

Uudistus lisää palkka-avoimuutta eli ihmisten tietoisuutta siitä, mistä oma työnantaja maksaa palkkaa.

Direktiivi tuo paljon velvoitteita raportointiin ja raportoinnissa saatujen tietojen käsittelyyn ja jatkokäsittelyyn. Velvoitteita tulee täyttää yhteistyössä palkansaajajärjestöjen kanssa.

Työnantajien tulee antaa palkkatietoja henkilöstölle sekä ennen palvelussuhdetta että palvelussuhteen aikana. KT:n ja työnantajien vaikuttamistyössä on pyritty minimoimaan hallinnollinen taakka työnantajalle."

Direktiivi muuttaa useaa lakia

EU:n palkka-avoimuusdirektiivi tulee panna kansallisesti täytäntöön Suomessa 7.6. mennessä

Tämä edellyttää muutoksia muun muassa tasa-arvolakiin. Tavoitteena on edistää sukupuolten palkkatasa-arvoa erityisesti vahvistamalla palkkauksen läpinäkyvyyttä koskevaa sääntelyä.

KT tiedottaa aiheesta lisää kevään aikana, kun lakien tarkka sisältö on tiedossa.