Myönteisen kautta muutoksiin

Tanssitaiteen parista opetusalalle tulleella Mia Lappalaisella on pitkä historia Oulun taidekoulussa, ja hänellä on omakohtaista kokemusta eri työrooleista. 

Kun Mia Lappalainen aloitti Oulun taidekoulun rehtorina kolme ja puoli vuotta sitten, Oulun kaupunki tarjosi hänelle valmentavan johtamisen ja positiivisen johtamisen koulutuksia. Koulutukset sopivat Lappalaisen omaan ajatteluun, ja hän sai niistä vahvan pohjan omaan työhönsä.  

Lappalainen aloitti työyhteisön kehittämisen parantamalla vuorovaikutusta, koska arvioi sen olevan tie kohti hyvää ilmapiiriä. Hyvinvointi ja työn imu kulkevat käsi kädessä. 

– Tavoitteeni on olla läsnä ja pyrkiä kiireettömään vuorovaikutukseen. Koululla on paikalla väkeä aamukahdeksasta iltayhdeksään, joten aina en voi olla paikalla. Pyrin kuitenkin toimistoajan lisäksi olemaan tavoitettavissa kello 16–17:n aikoihin, kun opetustunnit alkavat ja tuntiopettajat saapuvat paikalle. 

Monitaiteista toimintaa kellon ympäri 

Oulun taidekoulu on monitaiteisuutensa ansiosta harvinaisuus kunnallisella alalla: taiteen perusopetuksen kentällä sen paletista puuttuvat oikeastaan vain musiikki ja sanataide.  

Tanssitaiteen parista opetusalalle tulleella Mia Lappalaisella on pitkä historia Oulun taidekoulussa, ja hänellä on omakohtaista kokemusta eri työrooleista. 

– Aloitin 1996 tuntiopettajana äitiysloman sijaisena. Sitten sain vakituisen viran ja etenin linjavastaavaksi. Ura eteni vararehtoriksi, ja nyt olen taidekoulun historian toinen rehtori, Lappalainen kertoo. 

Työntekijöitä Mia Lappalaisella on runsas kaksikymmentä, joten organisaatio on varsin kompakti. Haasteita tulee muun muassa työajoista, koska opetus on iltaisin. Vakituisessa virassa olevia opettajia on viisi, ja he vastaavat eri opintoaloista. Tuntiopettajia on tällä hetkellä 16. Lisäksi taidekoulun käytössä on sihteeri, tiedottaja sekä erikoisammattilainen. 

”Haluan, että minulle tullaan kertomaan, jos olen tehnyt huonon päätöksen.”'

Mia Lappalainen, rehtori   

Pelisäännöt tasavertaiseen kohteluun 

Taidekoulun henkilöstöstä valtaosa on eri alojen tuntiopettajia. Tärkein haaste rehtorina on ollut luoda pelisäännöt, joilla tuntiopettajat kokevat tulevansa tasavertaisesti ja oikeudenmukaisesti kohdelluiksi. 

– Meillä on käytössä niin sanottu muun työn palkka, joka on puolet opetustyön palkasta. Tämän soveltaminen oli kirjavaa. Muun työn palkkaa maksetaan nyt esimerkiksi esitystiedotteen tekemisestä ja yhteisiin palavereihin osallistumisesta, mutta ei esimerkiksi omiin koulutuksiin käytetystä ajasta. Myös sille on määritelty raamit, kuinka paljon muun työn tunteja voi olla, Mia Lappalainen mainitsee. 

Lappalainen haluaa luoda työyhteisöön yhdessä tekemisen ja yhdessä kasvamisen kulttuuria. 

– Opetustyön ulkopuolista työtä on myös osallistuminen erilaisiin tiimeihin, kuten Instagram-tiimiin. Tällä tuetaan virkaopettajien työtä, kun heidän resurssinsa eivät riitä kaikkeen. Toisaalta lisätään tuntiopettajille tärkeää työyhteisöön kuulumisen tunnetta, Lappalainen kertoo.  

Yhteisiä toimintaohjeita ovat kaivanneet myös opetuksen suunnittelu ja oppilaiden arviointi. Mitkään pelisäännöt eivät voi kattaa kaikkia tilanteita. Lappalainen korostaakin avoimuuden merkitystä. 

– Erityistilanteet neuvotellaan erikseen. Haluan, että minulle tullaan kertomaan, jos olen tehnyt huonon päätöksen, vaikkei se tietenkään mukavalta tunnu, Lappalainen naurahtaa. 

Katse onnistumisiin 

Mia Lappalainen on osallistunut aktiivisesti paitsi Oulun kaupungin omiin koulutuksiin myös muihin positiivisen psykologian teorioista ammentaviin työelämäkoulutuksiin. Tukea työhön saa Oulun kaupungin esihenkilöiden vertaisryhmistä. 

– Olen pyrkinyt systemaattisesti ujuttamaan positiivisen johtamisen malleja käytännön työhöni. Taustalla on ajatus, että se lisääntyy, mihin kiinnität huomiota. Kokouksissa muistetaan antaa kiitosta. Halutaan oppia onnistumisista ja ottaa niistä mallia muuallekin. Tämä ei tarkoita, että ikävät asiat sivuutetaan, mutta epäonnistumisen hetkellä käännetään katse siihen, mikä toisaalla johti onnistumiseen. 

Valmentavan johtamisen taustalla puolestaan on ajatus vierellä kulkemisesta ja alaisen johdattelemisesta etsimään itse ratkaisuja sen sijaan, että esihenkilö sanelee toimintamallit. 

Lappalainen pitää esihenkilön oman itsetuntemuksen kehittämistä tärkeänä työssä onnistumisessa.  

– Uskon, että autenttisuus ja se, että on valmis myöntämään omat virheensä ja pyytämään anteeksi, kasvattaa luottamusta johtajaan. Olen iloinen siitä, että työntekijäni uskaltavat ottaa vaikeatkin asiat esille. Keskustelu on hyvä keino selvittää mieltä vaivaavat asiat.  

Koulutuksissa Lappalaisen omana vahvuutena on tullut esiin rohkeus ottaa asioita esille.  

– Tämä on kehityksen tulosta, sillä pidän itseäni pikemminkin pehmeänä, eikä ikävistä asioista puhuminen tunnu aina ollenkaan mukavalta. 

Tuntiopettajien sopimukset on katkaistava kesäksi. 

– Uudistukset työkulttuurissa näkyvät siinäkin, että välillä muualla olleet tuntiopettajat ovat olleet nyt innokkaita palaamaan meille, Lappalainen iloitsee.  

Oulun taidekoulu tarjoaa taiteen perusopetusta 

Vuonna 1980 perustettu Oulun taidekoulu tarjoaa lakisääteistä taiteen perusopetusta seitsemällä eri taiteenalalla, jotka painottuvat visuaalisiin ja esittäviin taiteisiin, mukaan lukien tanssi.  

Kaikkien alojen toiminta saman katon alla palvelee monitaiteisuutta: eri taiteenaloja yhdistävää taidekasvatusta tarjotaan alle kouluikäisistä lähtien varhaisiän taidekasvatuksen muodossa. 

Oppilaita on noin 700, joista osa opiskelee useampaa kuin yhtä taidealaa. Eri taiteenlajeja yhdistäviä produktioita on käynnissä kaiken ikäisillä opiskelijoilla. 

Taiteen perusopetus on osa Suomen koulutusjärjestelmää, ja siitä säädetään taiteen perusopetuksesta annetussa laissa ja asetuksessa. Sitä annetaan 424 oppilaitoksessa. Missään muualla maailmassa ei ole suomalaisen taiteen perusopetuksen kaltaista järjestelmää.