Economicus

Tapaan työssäni säännöllisesti kansainvälisten sijoittajien ja pankkien edustajia. Heistä monet ovat huolissaan, vaikka globaalissa taloudessa kaikki näyttää tällä hetkellä periaatteessa hyvältä; taloudessa aurinko paistaa kauniisti. Kun kuitenkin tarkastelee kokonaisuutta hiukan laajemmin, taivaalla on tummia pilviä. Osa niistä on suorastaan sysimustia.

Suomen talouden aneemisen kasvun vuodet ovat onneksi toistaiseksi takanapäin. Suomen talouden ennustajat – Suomen Pankki mukaan lukien – ovat reivanneet kasvu-arvioita kilvan ylöspäin. Suomen Pankin joulukuussa 2018 julkaistussa ennusteessa kuluvan vuoden BKT:n kasvuarviota korjattiin ylöspäin prosenttiyksikön verran reiluun kolmeen prosenttiin.

Tulevaisuutta ei ole helppo ennustaa. Ei edes ekonomistien, vaikka heille eväitä antavat sekä koulutustausta ja tilastot että ekonometriset mallit. Tästä huolimatta vähänkin pidemmän ajan talousennusteet menevät lähes aina metsään.

Syksyn kuntatalousohjelma julkaistiin päivittynä muutama viikko sitten. Se on hallituksen budjettiin liittyvä asiakirja, joka analysoi kuntatalouden kehitysnäkymiä ja kuvaa yksityiskohtaisesti valtion kuntatalouteen vaikuttavia päätöksiä sekä uudistushankkeita.

Hallituksen tavoitteena on hallituskaudella luoda kuntatalouteen menosäästöjä tai lisätuloja yhteensä 700 miljoonan euron edestä. Sopeutuksen eteneminen on kuitenkin huolestuttanut niin hallitusta, virkamiehistöä kuin kuntiakin, sillä hallituksen listaamia toimia ei ole otettu kunnissa käyttöön täysimääräisesti.

Julkisen talouden ennusteita laaditaan kaikissa suhdannelaitoksissa, mutta kuntien kirjanpidon mukaisista tulevaisuuden näkymistä saadaan uutta tietoa vain kaksi kertaa vuodessa: keväällä, kun hallitus julkaisee kehyspäätöksen, ja alkusyksystä, kun hallitus antaa eduskunnalle seuraavan vuoden talousarvioesityksen.