Economicus

Taloudellisen yhteystyön ja kehityksen järjestö (OECD) ja Kansainvälinen valuuttarahasto (IMF) julkaisivat tammikuussa Suomen taloutta koskevat katsauksensa. Niissä annettu tilannekuva Suomen taloudesta oli varsin yhteneväinen ja annetut ydinsuositukset ovat linjassa KT:n hallitusohjelmatavoitteiden kanssa.

Suomen talouden haasteet ovat hyvin tunnetut. Edessämme näyttää olevan julkisen talouden kestävyysvaje. Kestävyysvaje tarkoittaa sitä, että tulevaisuudessa kertyvillä tuloilla ei makseta nykyisentasoisia palveluita. Taloudellisen huoltosuhteen heikentyessä yhä harvempi käy töissä ja joutuu maksamaan palvelut yhä suuremmalle joukolle ikääntyneitä.

Valtion budjetti 2023 tehtiin poikkeuksellisena aikana. Kuluneen vuoden ajan talouskeskustelu on pyörinyt kiihtyvän inflaation ympärillä. Ensin kasvoivat polttoaineiden hinnat, sitten sähkön, ja nyt näköpiirissä siintää ruoan hinnannousu.

Taloudessa poikkeukselliset ajat jatkuvat. Koronapandemia, energian hintojen nousu ja Venäjän hyökkäyssota ovat näkyneet jokaisen kansalaisen taloudessa viime vuosina. Syksyyn mennään heikosti ennakoitavassa tilanteessa.

Hyvinvointialueet tulevat olemaan Suomen suurimpia työnantajia. Vuodenvaihteen jälkeen kymmenen suurimman työnantajan listalla tapahtuu radikaali muutos, kun listan valtaa moni hyvinvointialueista ja HUS-yhtymä.

Venäjän hyökkäys Ukrainaan on tragedia, jota ei 2020-luvun Euroopassa enää uskonut näkevänsä. Käynnissä on humanitaarinen ja turvallisuuspoliittinen kriisi, joka vaikuttaa merkittävästi myös talouden näkymiin. Vauhdikas elpyminen koronapandemiasta on vaihtunut hyvin epävarmaan tulevaisuudenkuvaan.