Economicus

Hyvinvointialueiden heikko taloustilanne sekä vuokratyön ja ostopalvelun korkeat kustannukset täyttävät julkisen keskustelun ilmatilan. Tilanne on vääjäämätön seuraus työvoimapulan ja lainsäädännön välisestä ristiriidasta, kirjoittaa KT:n pääekonomisti Juho Ruskoaho.

Hallitusohjelmissa on painetta tehdä ratkaisuja, joiden tulokset olisivat nähtävissä seuraaviin vaaleihin mennessä. Lisäksi hallitusohjelmien linjaukset vaikuttavat Suomen menestyksen edellytyksiin pitkällä aikavälillä.

Lainsäädännön muutosten valmisteluun kuuluu huolellinen ja parasta tietoa hyödyntävä vaikutusarviointi. Sillä kuvataan muun muassa lain noudattamisen edellyttämät toimenpiteet.

Hallitusohjelmaneuvottelut käynnistyvät jälleen kimurantissa tilanteessa. Suomessa hyvinvointipalvelut on viritetty pohjoismaiselle tasolle, mutta kansantalouden koko ei riitä niiden kustantamiseen.

Taloudellisen yhteystyön ja kehityksen järjestö (OECD) ja Kansainvälinen valuuttarahasto (IMF) julkaisivat tammikuussa Suomen taloutta koskevat katsauksensa. Niissä annettu tilannekuva Suomen taloudesta oli varsin yhteneväinen ja annetut ydinsuositukset ovat linjassa KT:n hallitusohjelmatavoitteiden kanssa.

Suomen talouden haasteet ovat hyvin tunnetut. Edessämme näyttää olevan julkisen talouden kestävyysvaje. Kestävyysvaje tarkoittaa sitä, että tulevaisuudessa kertyvillä tuloilla ei makseta nykyisentasoisia palveluita. Taloudellisen huoltosuhteen heikentyessä yhä harvempi käy töissä ja joutuu maksamaan palvelut yhä suuremmalle joukolle ikääntyneitä.