​Noin vuosi sitten käynnistetyn Päijät-Hämeen Kohti hyvinvointiyhtymää -hankkeen tavoitteena oli muuttaa nykyinen Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymän perussopimus siten, että uudistettu hyvinvointiyhtymä vastaisi Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista kokonaisuudessaan.

​Kuntien tehtävien väheneminen soteja maakuntauudistuksen myötä tarjoaa mahdollisuuden pohtia kuntien tehtävät ja kuntien rooli uudelleen. Turun yliopiston Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen kehitysjohtaja Olli Hietanen pitää tilannetta harvinaislaatuisena.

KHO:n helmikuussa annetussa päätöksessä ratkaistiin oikeuskysymyksenä se, voitiinko koulun esiluokanopettajan viranhaltija irtisanoa taloudellisin ja tuotannollisin irtisanomisperustein ja sijoittaa esiopettaja lastentarhanopettajan työsopimussuhteiseen tehtävään sillä perusteella, että kunta päätti organisoida esiopetuksensa toisin.

Yleistyöaikaa noudatetaan kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen (KVTES) piirissä muun muassa lastenhoitajiin, lastentarhanopettajiin, koulunkäynninohjaajiin, siivoojiin ja ruokapalvelutyöntekijöihin.

Teknisten sopimuksen piirissä yleistyöajassa työskentelevät muun muassa kiinteistönhoitajat, työnjohtajat, ammattimiehet ja laitosmiehet.

Vuosittaisesta työajasta iso osa menee lomiin ja koulutukseen, mutta myös siirtymiseen työtehtävästä toiseen, suunnitteluun ja odotteluun. Kun yhden työntekijän tehtävät ovat myöhässä, se voi viivästyttää monen muun töitä.

– Tehokkaan työajan voi laskea eri muuttujilla, vakuuttaa Satakunnan sairaanhoitopiirin työhyvinvointipäällikkö Katri Mannermaa.

Pohjoismaissa palkansaajien ammatillinen järjestäytymisaste on korkea. Tällöin on välttämätöntä koota työnantajienkin edunvalvonta valtakunnalliselle tasolle ja huolehtia eri toimialojen sopimustoiminnan koordinaatiosta. Työnantajaedunvalvonnan organisoiminen valtakunnalliselle tasolle ei vielä määritä sitä, miten hajautetusti sopimustoimintaa harjoitetaan.