Työmarkkinajuristi Minna Salli: esihenkilö voi vahvistaa nuoren uskoa työelämään

Toukokuussa julkaistiin sosiaali- ja terveysministeriön raportti, johon on koottu keinoja ennaltaehkäistä työikäisten mielenterveysongelmia. Mielenterveyden häiriöt ovat nousseet keskeiseksi sairauspoissaolojen ja työkyvyttömyyden syyksi. Vaikka raportti ”Työikäisten mielenterveysongelmien ehkäisy ja hoito” koskee koko työikäistä väestöä, nuoret ovat raportin yksi painopiste sekä haavoittuvana ryhmänä että raporttiin sisältyvissä ratkaisukokonaisuuksissa.

Raportissa on hoidon ja lääketieteellisten ratkaisujen lisäksi korostettu keinoja, jotka parantavat nuorten työllistymismahdollisuuksia ja edistävät työelämään kiinnittymistä. Niiden lisäksi nuoret tarvitsevat  myös myönteistä työelämäpuhetta.

Nuoret ovat työelämässä ryhmä, jonka tukemisessa ennaltaehkäisevillä toimilla voi olla suuri merkitys. Työelämässä tarvitaan ratkaisuja, jotka vahvistavat nuorten uskoa tulevaisuuteen.

Siirtymävaiheet ovat kriittisiä

Nuorten mielenterveyden ongelmat eivät synny vasta työelämässä eivätkä sairauspoissaolot selity yksinomaan työpaikan käytännöistä. Niiden rakentuminen alkaa usein jo koulutuspolun aikana. Erilaiset nivel- ja siirtymävaiheet ovat erityisen kriittisiä. Merkittävä vaihe on siirtymä, jossa koulutus päättyy ja työura alkaa.

Työuran alussa nuorille kasautuu paljon odotuksia: osaamispaineita, itseohjautuvuuden vaatimuksia ja epävarmuutta omasta asemasta. Vaatimus siitä, että nuori työntekijä sopeutuu nopeasti työyhteisöön ja työn emotionaalisiin vaatimuksiin, voi kuormittaa erityisesti heitä, joilla on ennestään haavoittuvuutta tai heikot ja hajanaiset tukiverkostot.

Rekrytointivaihe on nuorelle tärkeä vaihe työelämään kiinnittymisessä. Rekrytointiprosessin tulisikin olla selkeä, arvostava ja kannustava myös silloin, kun nuori ei tule valituksi tehtävään. Myönteinen kokemus vahvistaa nuoren luottamusta omiin mahdollisuuksiinsa työelämässä.

”Ensimmäinen työpaikka voi vaikuttaa ratkaisevasti siihen, miten nuori kiinnittyy työelämään.”

Hyvä perehdytys luo pohjan turvallisuudelle

Ensimmäinen työpaikka voi vaikuttaa ratkaisevasti siihen, miten nuori kiinnittyy työelämään. Perehdyttämisen merkitystä ei siten voi koskaan korostaa liikaa. Hyvin suunniteltu perehdytys luo nuorelle turvallisen työuran alun. Se auttaa nuorta hahmottamaan työn tavoitteet ja työyhteisön käytännöt.

Nuori tarvitsee perehdytystä ensimmäisten työpäivien jälkeenkin.  Selkeät odotukset ja säännöllinen palaute vahvistavat nuoren tunnetta siitä, että hän on osa työyhteisöä.

Työryhmä suosittelee raportissaan, että työnantaja vahvistaa esihenkilöiden osaamista psykologisesti turvallisen työyhteisön rakentajana. Psykologisesti turvallisessa työyhteisössä nuori uskaltaa kysyä matalalla kynnyksellä, näyttää epävarmuuttaan ja esittää eriäviä näkemyksiä ilman pelkoa kielteisistä seurauksista.

Psykologisesti turvallinen työyhteisö madaltaa avun pyytämistä, vähentää kuormitusta ja ehkäisee mielenterveyden haasteiden pitkittymistä. Esihenkilö voi vahvistaa nuoren psykologista turvallisuutta tekemällä odotukset selviksi, kysymällä säännöllisesti työn sujumisesta ja osoittamalla, että neuvojen pyytäminen on normaali osa työn oppimista.

Psykologista turvallisuutta rakentaa koko työyhteisö. Jokainen voi vaikuttaa siihen, uskalletaanko työpaikalla kysyä, kertoa epävarmuudesta, tuoda esiin keskeneräisiä ajatuksia ja pyytää apua ilman pelkoa vähättelystä tai kielteisistä seurauksista.

Varhaisessa tuessa etsitään ratkaisuja

Varhaisen tuen toimintamalli on keskeinen työkalu työkyvyn tukemisessa. Työn sujuvuuden esteet tunnistetaan ajoissa ja tilanteet ratkaistaan ensisijaisesti työn organisointiin, työn sisältöön ja työjärjestelyihin liittyvin keinoin. Tällä voidaan vaikuttaa siihen, että vältytään pitkiltä sairauspoissaoloilta tai raskailta tukitoimilta.

Lähde: Työikäisten mielenterveysongelmien ehkäisy ja hoito. STM:n työryhmän loppuraportti 2026.