Turun omistajaohjausjohtaja Jarkko Virtanen: "Omistajaohjauksessa toiminnasta muodostuu enemmän kuin osiensa summa"

Laadukas kouluruoka, luotettava sähkösopimus tai saavutettava terveydenhuolto ovat kuntien ja kaupunkien asukkaiden arjen peruspilareita. Kun palvelu pelaa, ihmisen ei tarvitse tietää, mitä konepellin alla tapahtuu. Ja siellä tapahtuu paljon.

Palvelutuotannon taustalla on monimutkainen, elävä ja kuntalaisille näkymätön kokonaisuus.

Julkisia palveluita tuotetaan usein kuntien tai hyvinvointialueiden konserneissa. Silloin organisaatio tuottaa palvelut itse tai järjestää ne omistamiensa yhtiöiden yhteistyönä. Kunnan- tai kaupunginvaltuuston alainen konsernihallinto johtaa kokonaisuutta omistajaohjauksella.

– Omistajaohjaus koordinoi konsernin yhteisöjen toimintaa niin, että niistä muodostuu enemmän kuin osiensa summa, tiivistää Turun kaupungin omistajaohjausjohtaja Jarkko Virtanen.

Käytännössä kunta tai kaupunki asettaa omistajaohjauksen avulla konsernin palveluiden tuottajille yhteiset pelisäännöt, taloudelliset ja toiminnalliset tavoitteet sekä mittarit niiden seurantaan.

Olennaista on, että kaikilla konsernissa on jaettu tavoite: toteuttaa kunnan tai kaupungin strategiaa ja taata sen asukkaille mahdollisimman sujuva arki.

Mihin omistajaohjausta tarvitaan?

Omistajaohjaus on tärkeä kunnan johtamisen väline ja tapa turvata julkisten palveluiden arvoa. Yhteiskunta muuttuu, taloustilanne vaihtelee ja lainsäädäntö uudistuu, mutta palvelutuotannon on pystyttävä toteuttamaan perustehtäväänsä. Yhtiöittäminen on tähän yksi ratkaisu.

Käytetään esimerkkinä Turku-konsernia. Siihen kuuluu Turun kaupungin lisäksi yhteensä noin 70 tytäryhteisöä, jotka tuottavat muun muassa peruspalveluita, infrastruktuurin kannalta olennaisia palveluita ja matkailu- ja kulttuuripalveluita.

Yhteisöt on jaettu strategisiin ja operatiivisiin sen mukaan, kuinka olennaista niiden toiminta on kaupungin strategian toteuttamisen kannalta.

– Energiayhtiö on strateginen yhteisö, koska sillä on erityinen merkitys kaupungin elinkeinopolitiikalle. Jäähalliyhtiö puolestaan on operatiivinen, sillä se tuottaa palvelua suoraan kunnan arkikäyttöön, Jarkko Virtanen havainnollistaa.

Yksi kaupunkiorganisaatio, kymmeniä tytäryhteisöjä, lukuisia toimialoja sekä strategisia ja operatiivisia painopisteitä. Tätä kokonaisuutta kaupunginvaltuusto ohjaa pääasiassa kahdella linjauksella, eli kuntastrategiaan kuuluvalla omistajapolitiikalla ja konserniohjeilla.

– Omistajapolitiikka määrittää, mitä yhteisöt tekevät: niiden tulee kasvattaa kaupungin omistusten arvoa ja hyödyttää niin omistajaa kuin kuntalaisia. Konserniohjeet linjaavat, miten tehdään.

Ohjeiden avulla luodaan siis yhteiset toimintaperiaatteet ja sitoutetaan tytäryhtiöt kaupungin tavoitteisiin. Näin varmistetaan, että julkinen työ tuottaa tuloksia ja siten arvoa asukkaiden arkeen.

”Palvelutuotannon taustalla on monimutkainen, elävä ja kuntalaisille näkymätön kokonaisuus.”

Jarkko Virtanen

Omistajaohjaus näkyy linjauksissa

Omistajaohjaus ei juuri näy kunnan tai kaupungin omistaman yhtiön arjessa. Kun kunta yhtiöittää palvelutuotannon, toimivalta siirtyy kunnalta yhtiölle ja yhtiön johto vastaa osakeyhtiölain mukaisesti operatiivisesta toiminnasta.

– Raportoimme erityisesti taloudellisista ja toiminnallisista mittareista. Toimintaa ohjaa pitkälti raha, sanoo Kaarea oy:n toimitusjohtaja Miika Markkanen.

Kaarea on Turun kaupungin, Varsinais-Suomen hyvinvointialueen ja Paraisten kaupungin omistama in house -yhtiö, joka tuottaa tukipalveluita omistaja-asiakkailleen. Noin 900 työntekijän yhtiö tuottaa kiinteistö-, ruoka-, toimitila- ja puhtauspalveluita.

Omistajaohjaus ja sen tavoitteet liittyvät palveluiden tuotannon sijaan isompaan strategiseen kuvaan. Omistaja asettaa yhtiöille vuosittaisia tavoitteita, eikä puutu yksittäisiin toimiin.

Ainoa velvoite, joka voi rajoittaa yhtiön toimivaltuutta, on tiedustella strategisessa asioissa omistajan ennakkonäkemystä ennen päätöksentekoa. Yhtiö pyytää sitä, kun käsillä on yhtiön tai kaupunkikonsernin kannalta merkittävä päätös.

– Esimerkiksi toimitusjohtajan nimitys, muutosneuvottelut tai huomattavat investoinnit vaativat omistajalta ennakkonäkemystä, Markkanen sanoo ja tarkistaa samalla asian konserniohjeesta, joka hänellä on pöydällä tulostenivaskana.

Omistaja voi kieltää lainan, nimityksen tai investoinnin. Se ei kuitenkaan ole menettelyn ydin. Tärkeintä on, että omistaja tietää yhtiössä tapahtuvista asioista ja pystyy tarvittaessa ohjaamaan toimintaa kuntastrategian mukaiseen suuntaan.

– Omistajalle ei ole niinkään olennaista, mikä on tytäryhtiön uuden toimitusjohtajan nimi. Sen sijaan olennaista on, että toimitusjohtajan sopimuksen ehdot ovat linjassa muiden yhteisöjen sopimusehtojen kanssa, Jarkko Virtanen sanoo.

Onnistunut yhteistyö edellyttää avoimuutta

Omistajat ja yhtiön johto pelaavat konsernissa yhteen yhtiön ja konsernin kannalta merkittävissä päätöksissä. Omistajaohjauksessa siis yhtiö ei tanssi omistajan pillin mukaan, vaan kyse on jatkuvasta yhteistyöstä.

– Kommunikoimme jatkuvasti yhtiöiden toimitusjohtajien ja hallitusten puheenjohtajien kanssa. Varmistamme yhdessä, että asiat käsitellään tasapuolisesti ja asianmukaisesti, Virtanen sanoo.

Myös Markkasen näkökulmasta merkittävintä onnistuneen yhteistyön kannalta on avoimuus yhtiön ja omistaja-asiakkaiden välillä. Samoista asioista puhutaan samoilla nimillä, ja työ johtaa kohti yhteistä tavoitetta.

Tähän tiivistyvät onnistuneen yhteistyön tärkeimmät tekijät: kuntastrategian mukaisten tavoitteiden asettaminen ja seuranta, avoimuus, vuorovaikutus ja selkeä roolitus. Kunta valitsee yhtiökokouksella tytäryhtiön hallituksen, joka toimii siltana omistajan ja yhtiön johdon välillä.

Markkanen antaa hyvän esimerkin. Kun hyvinvointialueet perustettiin, Varhan keittiöverkostoa tiivistettiin osana laajempaa palveluverkon muutosta. 36 valmistuskeittiötä karsittiin 16:een. Vaikka uudistus johti muutosneuvotteluihin, se myös vahvisti ruokahuollon toimitusvarmuutta ja toi Varhalle yli kolmen miljoonan euron säästöt.

– Toimitusvarmuus ja varautuminen ovat julkisten palveluiden ydinarvoa. Palvelun täytyy toimia sekä normaalioloissa että poikkeustilassa, Markkanen sanoo.

”Toimitusvarmuus ja varautuminen ovat julkisten palveluiden ydinarvoa.”

Miika Markkanen

Omistajaohjaus vahvistaa julkisen työn arvoa

Julkisten palveluiden vaikuttavuus, kustannus­tehokkuus ja merkityksellisyys kuntalaisille tuovat sekä aineetonta että aineellista arvoa. Kaarean toimitusjohtaja Miika Markkanen kokee, että arvo palaa lopulta työn tavoitteellisuuteen.

– Yhtiömuotoisessa toiminnassa ja omistajaohjauksessa tavoitteellisuus on arkea. Tekeminen on tarkoituksenmukaista ja sen vaikuttavuutta seurataan. Tämä heijastuu palveluiden laatuun ja tapaan, jolla niitä tuotetaan, hän sanoo.

Hänen mukaansa yhtiön toimintoja kehittämällä ja hankintoja keskittämällä omistuksen arvo omistajalle kasvaa.

Turun omistajaohjausjohtaja Virtanen korostaa kuntalaisen kokemusta palvelun laadusta. Kuntalaisen ei tarvitse tietää, mikä palveluntuottajan juridinen toimintamuoto on. Kunhan kaikki toimii.

– Omistajaohjauksen tehtävä on huolehtia kokonaisuudesta. Yhtiöiden kanssa solmittujen sopimusten avulla palveluiden laatu ja määrä ovat tavoitteiden tasalla, hän sanoo.

Jarkko Virtanen on KT:n yritysjaoston puheenjohtaja. Kaarea Oy on KT:n yritysjäsen.