Julkinen työ tuottaa arvoa koko yhteiskunnalle
Julkinen työ huolehtii ihmisistä koko heidän elinkaarensa aikana. Sen kautta yrityksille on tarjolla koulutettua työvoimaa, toimiva infrastruktuuri ja hyvä hallinto.
Julkista työtä tehdään julkisissa organisaatioissa, kuten sairaaloissa, kouluissa ja päiväkodeissa. Julkinen työ tuottaa arvoa yksilöille, yrityksille ja yhteiskunnalle. Tämä arvo näkyy esimerkiksi ihmisten terveytenä, oppimisena ja turvallisuutena. Perustellusti voi sanoa, että kysymyksessä on kansakunnan tärkein sijoitus. Se on myös investointi, josta on huolehdittava.
Näin todetaan keväällä julkaistavassa KT:n ja pääsopijajärjestöjen Työn murroksen seuranta-raportissa.
– On aivan ihanaa, kun pieni ekaluokkalainen oppii lukemaan. Silloin hänelle avautuu täysin uusi maailma ja oppimisen ilo näkyy hänen silmistään. On myös erittäin palkitsevaa, kun luokassa on lämmin tunnelma ja lapset tulevat spontaanisti halaamaan ja sanovat: Sinä olet maailman paras ope.
Harvoin olemme yhtä hyviä kertomaan julkisesta arvosta kuin tuntematon opettaja edellä. Lainaus on Työn murroksen raportista.
Vaikka julkinen työ tuottaa yhteiskunnallista arvoa, sitä mitataan liian usein lähinnä kustannuksina. Tuottavuutta ei kuitenkaan voi parantaa vain tinkimällä kustannuksista. Huomionarvoista on, että käynnissä oleva työn ja teknologian murros tarjoaa erinomaisen tilaisuuden julkisen työn rohkeaan uudistamiseen ja kehittämiseen.
Väestörakenteen muutokset ja talouden niukkuus asettavat raamit uudistyölle. Lainsäädännön ja talousohjauksen keinot mahdollistavat onnistumisen. Se on poliittisen päätöksenteon tehtävä.
Talous on polkenut paikallaan liian pitkään
Viime vuosien suurin muutos Suomen taloudessa on ollut se, että bruttokansantuote asukasta kohden on vuodesta 2008 alkaen polkenut paikallaan. Se on vähitellen johtanut julkisen talouden alijäämään, jota on katettu kasvavalla lainanotolla.
Avaimet talouden kasvuun ja rohkeaan uudistumiseen taitavat olla yritysten omistajien, hallitusten ja johdon käsissä. Ne on tarpeen ottaa nyt käyttöön.
Pelkät säästöt ja tehostaminen eivät saa aikaan kasvua. Saman ajatuksen voi ulottaa myös kunta- ja hyvinvointialalle. Leikkaukset esimerkiksi koulutuksesta, tutkimuksesta ja terveydestä eivät vahvista vaan heikentävät talouskasvua. Ne lisäävät tuloeroja ja vähentävät hyvinvointia.
Kaikista Suomen julkisista menoista melkein puolet, 46 prosenttia koostui vuonna 2023 eläkkeiden ja muun sosiaaliturvan rahoituksesta. Koulutuksen ja terveydenhoidon osuus oli 25 prosenttia.
Pois kamreeriajattelusta
Kamreeriajattelu tarkoittaa budjetin tasapainotusta menoja leikkaamalla, vaikka se lisäisi kustannuksia tulevaisuudessa tai estäisi toiminnan kehittämisen.
Tuottavuus määritellään nykyisin tavallisesti asiakkaille tuotetun arvon tai lisäarvon kautta.
Professori Mika Maliranta arvioi jo vuonna 2018 Lappeenranta-seminaarissa, että julkisen sektorin tuottavuusmittarit kansantaloudessa eivät toimi. Jos tuottavuutta mitataan vain kustannuksilla, parannuksia saadaan aikaiseksi vain ajamalla toimintaa alas tai vähentämällä henkilöstöä. Kumpikaan näistä keinoista ei tunnista organisaation perustehtävää.
Tarvitsemme kipeästi parempia tapoja tehdä näkyväksi julkista arvoa sekä mitata ja parantaa julkisen palvelutyön vaikutuksia ja tuottavuutta.
Hyviä uutisia Suomesta
Kirjassaan Hyviä uutisia Suomesta (2025) professori Juho Saari maalasi Suomesta monella tapaa onnistuneemman maan kuin ongelmiin, epäkohtiin, uhkakuviin ja tulevaisuuspelkoihin keskittyvästä julkisesta keskustelusta voisi päätellä.
Vuonna 2026 Suomi valittiin yhdeksännen kerran peräkkäin maailman onnellisimmaksi maaksi. Se kertoo siitä, että julkinen työ ja poliittinen päätöksenteko ovat onnistuneet menneinä vuosina.
Suomalaisen yhteiskunnan vahvuus on hyvä yhteistyö julkisen sektorin, yritysten ja kolmannen sektorin organisaatioiden kesken. Sitä on tarpeen vahvistaa edelleen.
Julkinen työ on tuottavaa
Työmarkkinakeskusjärjestöjen yhteisessä Tuottavuuden pyöreässä pöydässä on linjattu, että tuottavuudessa tehokkuuteen yhdistyy tuotteen tai palvelun arvo asiakkaalle. Esimerkkejä tästä ovat hyödyllisyys, ainutlaatuisuus, sopivuus, saatavuus, nopeus, laatu ja julkisissa organisaatioissa myös vaikuttavuus. Julkista arvoa tuotetaan kansalaisille, yrityksille ja yhteiskunnalle. Tuloksellisuus tarkoittaa organisaation kykyä onnistua palvelujen järjestämisessä taloudellisesti siten, että tulos on muun muassa vaikuttavaa, laadukasta ja sujuvaa.
Luetuimmat artikkelit
