Filosofi Antti Kylliäinen: ”Emme tiedä, mitkä ovat Suomen arvot”

Julkisen sektorin työ on arvokasta työtä yksinkertaisesti siksi, että julkinen sektori on olemassa arvojen vuoksi, arvofilosofi Antti Kylliäinen sanoo.

Yhteiskunnan arvot ovat osa demokratiaa, kuin saman kolikon kaksi eri puolta. Ne kertovat siitä, mitä kansalaiset pitävät tärkeänä.

– Yhteiskunnan ainoa varsinainen tehtävä on huolehtia näiden demokraattisesti määräytyvien arvojen toteutumisesta. Siinä mielessä demokraattiselle yhteiskunnalle arvot ovat kaikki kaikessa. Yhteiskunta esimerkiksi kantaa veroja ja teettää työtä arvojensa toteuttamiseksi.

Kylliäinen uskoo, että kansalaiset arvostavat julkisen sektorin töitä. Hänen mielestään sen sijaan yhteiskunta tuntuu arvostavan lähinnä sellaisia töitä, jotka tuottavat voittoa. Tämä näkyy esimerkiksi niin, että hyvinvointialueet on pakotettu niin suuriin säästöihin, että henkilöstöä on jouduttu laajasti irtisanomaan.

– Päättäjien pitäisi ymmärtää, että yhteiskunta seisoo julkisen työn varassa. Yksityinen sektorihan on olemassa tuottaakseen voittoa omistajilleen. Näin on, vaikka palveluna olisi esimerkiksi terveyspalvelujen tuottaminen. Päämäärä on kuitenkin tärkeämpi kuin keinot.

Suomen arvot ovat hukassa

Suomalaisen yhteiskunnan arvoista puhuminen on ongelmallista. Filosofi Antti Kylliäisen mukaan emme tiedä, mitkä ovat suomalaisen yhteiskunnan arvot. Niitä ei ole listattu tai lueteltu missään.

Kun arvoja ei ole nostettu esille ja nimetty, on mahdotonta huolehtia siitä, että julkinen sektori keskittyisi oikeisiin asioihin eli yhteiskunnan arvojen toteuttamiseen. Tämä näkyy Kylliäisen mukaan monessa asiassa. Esimerkiksi hiljattain julkistetun kyselyn mukaan iso osa nuorista voi huonosti, eikä odota mitään hyvää elämältään.

– Hyvinvointi ei ole enää sellainen arvo, jota yhteiskunta pyrkisi toteuttamaan.

Sivistyksen voisi ajatella olevan hyvinvoinnin lisäksi toinen yhtä itsestään selvä arvo. Sivistykseen kuuluu esimerkiksi kunnollinen lukutaito. Silti on tiedossa, että noin viidesosa peruskoulun päättäneistä nuorista ei osaa kunnolla lukea.

Kun yhteiskunta ei tunne arvojaan, raha nousee Kylliäisen mukaan arvon asemaan. Päättäjät näkevät kaikki yhteiskunnalliset kysymykset taloudellisina kysymyksinä.

”Suomalaisen yhteiskunnan arvoja ei ole listattu tai lueteltu missään.”

Antti Kylliäinen

Jos talous sakkaa, on oltava varaa arvoihin

Poliitikot perustelevat Antti Kylliäisen mielestä julkisen sektorin leikkauksia sillä, että jos talous ei ole kunnossa, ei ole varaa arvoihin.

Kylliäisen mielestä totuus on päinvastainen. Jos kansalaisilla ei ole luottamusta arvojen toteutumiseen, talouskaan ei toimi, koska ihmiset eivät enää uskalla kuluttaa.

– Luottamus on suomalaisen yhteiskunnan keskeinen arvo. Kun se menetetään, talous pysähtyy kuin seinään.

Kylliäisen mukaan eri kyselyissä tulee kerta toisensa jälkeen tulokseksi, että suomalaiset olisivat valmiita maksamaan enemmän veroja, jos yhteiskunnan palvelulupaukseen voisi luottaa.

Usein päättäjät kuitenkin valitsevat joko julkisten palvelujen alasajon tai niiden antamisen yritysten hoidettavaksi, koska uskovat niin saavansa aikaan säästöjä.

Julkisella rahankäytöllä on kuitenkin Antti Kylliäisenkin mielestä rajat. Esimerkiksi lääketieteen kehitys on tuottanut myös vähähyötyisiä hoitoja.

– Tärkeintä on, että yhteiskunta huolehtii ihmisten terveydelle ja hyvinvoinnille sekä myös omalle tulevaisuudelleen keskeisimmistä tekijöistä, ja siksi priorisointia tarvitaan.

Mutta se on tehtävä yhteiskunnan arvojen mukaisesti.

Antti Kylliäinen

Ammatti: Eetikko ja arvofilosofi.

Koulutus: teologian tohtori.

Ajankohtaista: Puhuu KT-työnantajapäivillä Helsingissä 6.–7.5.2026, jossa teemana julkisen työn arvo.