KT:n työllisyyspolitiikan asiantuntija Patrik Tötterman: "Hallitus luottaa veronkevennyksiin"

Kehysriihi osoitti, että hallitus luottaa vahvasti sekä investointeihin että veronkevennyksiin työllisyyden hoidossa. Juuri muita työllisyyttä tukevia kirjauksia ei nimittäin löydy puoliväliriihestä tarkallakaan luvulla.

Erityisesti hallitus odottaa, että veronkevennysten seurannaisvaikutukset vauhdittavat työllisyyttä. Julkisuudessa ansiotuloverotukseen tehtävät kevennykset ovat herättäneet eniten keskustelua.

Ansiotuloveron kevennysten työllisyysvaikutukset muodostuvat kansalaisten ostovoiman vahvistumisesta, jolloin kulutuksen kasvu lisää työpaikkoja etenkin palvelusektorilla.

Joissain tilanteissa veronkevennykset voivat toimia myös kannustimina vastaanottaa työtä.

Näyttää kuitenkin siltä, että valtaosa ekonomisteista pitää veronkevennyksiä nykyisessä heikossa taloustilanteessa suurena riskinottona. Työllisyysvaikutusten syntymiselle ei ole takeita eikä perusteita.

Investointiohjelmaa laajennettiin

Hallituskauden 4 miljardin euron investointiohjelmaa laajennettiin 300 miljoonalla eurolla. Tästä voi seurata positiivisia vaikutuksia työllisyydelle. Tierakennushankkeet lisäävät kieltämättä työllisyyttä rakennusalalla, mutta sitäkin suurempi potentiaali on seurannaisvaikutuksissa.

Jos talous elpyy,  parantunut infrastruktuuri houkuttelee investoimaan lisää. Sitä kautta työllisyyden odotetaan parantuvan entisestään.

Suorat toimet ovat vähäisiä

Vaikka hallitus yrittääkin edistää työllisyyttä investoinneilla ja veronkevennyksillä, kehysriihen suorat työllisyyden edistämisen avaukset jäävät sen sijaan hyvin vähäisiksi.

Kuntien työvoimapalveluiden kehittämisen hankkeet eivät saaneet rahoitusta. Hallitusohjelmaan kuului vaikeassa asemassa olevien työllistämisen toimintaohjelma, mutta sen ehdotuksista vain ne voidaan toimeenpanna, joiden edistäminen voi tapahtua joko ministeriöissä virkatyönä tai nykyisen rahoituksen avulla.

Taloustilannetta kunnissa ei helpota sekään, että kehysriihessä sovittiin valtionosuuksiin uusi 75 miljoonan euron leikkaus.

Normeja vähemmäksi kolmella alueella

Kehysriihi tuotti kuitenkin sentään yhden kirjauksen, jolla voi olla suoraa merkitystä työllisyyden ja työvoimapalvelujen tarjoamisen kannalta. Hallitus on päättänyt toteuttaa norminpurkukokeilun kolmella työllisyysalueella, mutta alueet eivät ole vielä tiedossa.

Norminpurku tarkoittaa sellaisen sääntelyn keventämistä, joka ei ole välttämätöntä. Kuntien kannalta norminpurku on jäänyt toistaiseksi varsin vaatimattomaksi, vaikka työvoimapalveluiden liiallinen sääntely ohjaa kuntia tarjoamaan ja tuottamaan palvelut usein epätarkoituksellisella tavalla.

Työnhakukeskustelut ovat tästä hyvä esimerkki. Niitä on järjestettävä tietyin väliajoin asiakkaan tarpeesta riippumatta. Tällöin työvoimaviranomaisten palveluja ei voida kohdistaa parhaalla mahdollisella tavalla niitä tarvitseville.

Hallitus haluaa työllistää nuoria

Hallitus on lisäksi päättänyt selvittää keinoja, miten alle 29-vuotiaiden palkkaamista voisi helpottaa. Tarkoituksena on laatia tähän malli, joka tuodaan päätettäväksi kevään 2026 kehysriiheen.

Ei ole vielä tiedossa, onko uudistuksella kytköstä työvoimapalveluihin. Periaatteessa jo työsopimuslakiin tehtävillä muutoksilla voisi lisätä houkutusta rekrytoida nuoria – tosin muiden ryhmien kustannuksella.

Vaikutukset työllisyyteen voivat jäädä hyvinkin vaatimattomiksi, jos samalla vähennetään vanhempien ikäryhmien työllisyyttä. Toivottavasti jo keinojen selvittämisvaiheessa tällaiset nettovaikutusta heikentävät tekijät otetaan huomioon.

Etuuksilla vaikutusta työttömyyteen

Työllisyyttä voidaan edistää myös työttömyysetuuksien sääntelyllä. Nyrkkisääntö on, että pitkät etuuskaudet ja korkeat etuudet nostavat kynnystä etsiä työtä ja vastaanottaa tarjottua työtä.

Hallitus tarjosi työttömyysturvan kokonaisuudessa kuitenkin pienoisen yllätyksen. Sosiaali- ja terveysministeriö valmisteli kehysriiheen kolme erillistä uudistusta, mutta vain yksi niistä eteni jatkovalmisteluun.

Universaali ansioturvamalli, jossa kaikki olisivat olleet ansioturvan piirissä kassaan kuulumisesta riippumatta, ei päässyt jatkovalmisteluun. Saman kohtalon koki lineaarisen keston malli, jossa ansiosidonnaisen kesto olisi sidottu edeltävän työssäolon kestoon.

Jatkovalmisteluun kelpuutettiin vain yhdistelmävakuutus. Tällä hetkellä työttömyysturvajärjestelmä ei tunnista tilannetta, jossa henkilö työskentelee sekä yrittäjänä että palkansaajana. Jatkossa se on mahdollista, jos malli menee läpi.

Yhdistelmävakuutuksen ottajalle työttömyysetuuden maksamisen edellytyksenä oleva työssäoloehto karttuisi siis sekä palkka- että yrittäjätulosta.

Lisäksi etuuden taso olisi luonnollisesti myös suurempi, kun molemmat tulomuodot otettaisiin huomioon.

Työnantajien näkökulmasta uudistuksessa on kaksi ongelmaa. Helpommin saavutettavissa oleva korkeampi työttömyysetuus nostaa kynnystä työn vastaanottamiselle. Lisäksi työnantajat joutuisivat osallistumaan osittain myös yrittäjien työttömyysturvan rahoitukseen.