Katso tästä, mitä sopimuskohtaisia muutoksia syntyi tälle sopimuskaudelle

Sopimusratkaisussa 2025–2028 neuvoteltiin kaikkia koskevien yleisten muutosten lisäksi myös sopimusalakohtaisia tekstimuutoksia. 

Tekstimuutokset ovat kokonaisuutena maltillisia. Osaan sopimuksista ei tullut palkkausmääräysten lisäksi juurikaan muita muutoksia. Kokosimme ratkaisun merkittävimpiä muutoksia sopimusaloittain. 

Sopimusmääräyksistä ja niiden soveltamisohjeista kerrotaan sopimusalakohtaisissa yleiskirjeissä, jotka voit lukea KT:n verkkosivuilla>. 

Voit tilata KT:n nettisivuilta sähköpostiisi hälytyksen uusista yleiskirjeistä täältä>.

Erityisopettajien työaikajärjestelmää uudistetaan

Kunta-alan opetushenkilöstön virka-ja työehtosopimukseen (OVTES) on tarkoitus neuvotella uusi erityisopettajien työaikajärjestelmä 31. maaliskuuta 2026 mennessä.

Uudistuksen tavoitteena on, että kaikki opettajan työ huomioidaan palkkauksessa ja työajassa. Tarkoitus ei kuitenkaan ole siirtyä pois keskeytysjärjestelmästä. Neuvoteltavan työaikamallin sisältöön vaikuttaa myös erityisen tuen uudistus. Jos neuvottelutulokseen ei päästä, OVTESin 1.10.2026 kehittämiserästä jää 0,2 prosenttiyksikköä käyttämättä. 

Uutta työaikajärjestelmää sovellettaisiin aikaisintaan 1.8.2026 ja viimeistään 1.8.2027.  Se otettaisiin käyttöön työnantajan päätöksellä esimerkiksi samanaikaisesti koko kunnassa, kouluittain tai opettajittain.   

OVTESiin neuvoteltiin uusia, elokuun 2025 alussa voimaan tulevia määräyksiä, joilla joustavoitetaan ja selkeytetään opettajien muuhun kuin opetukseen kohdennetun työajan käyttöä. Esimerkiksi opettajatyöpäiviä (ns. veso-päivät) voidaan käyttää aiempaa joustavammin. Käytettävissä oleva aika ja kokonaisten päivien määrä pysyvät ennallaan, mutta jatkossa kokonaisen päivän pituus voi olla myös 4–6 tuntia. 

Työaikaa voidaan käyttää myös joustavasti lyhyempinä pätkinä oppilastyöpäivien aikana. Yhteissuunnittelutyöajan tehtäväluetteloon on lisätty selvyyden vuoksi sen käyttäminen koulutukseen. Peruskoulun rehtorien palkkaukseen ja opetusvelvollisuuteen vaikuttava määräys (palkkaperuste­ryhmät) päivitetään vastaamaan oppimisen tuen säännöksiä. 

Tuntipalkkaisten palkka maksuun kerran kuussa

Tuntipalkkaisen henkilöstön työehtoehtopimukseen (TTES) uudistettiin eräitä palkkaukseen liittyviä sopimusmääräyksiä. Palkanmaksu on nyt mahdollista vain kerran kuukaudessa. Sen lisäksi alimmat palkkaryhmät yhdistettiin, palkkaryhmien ylärajat poistettiin ja ryhmien edellytyksiä tarkennettiin.

Määräyksiä on myös päivitetty vastaamaan käytäntöjä, esimerkiksi 30 minuutin ruokatauosta ei tarvitse enää sopia paikallisesti. Lisäksi TTESiin tehtiin muutoksia, jotka vastaavat kuukausipalkkaisten sopimukseen sovittuja yleisiä tekstimuutoksia.   

Lääkärien tuntipalkan laskenta yhtenäistyy

Lääkärisopimuksessa (LS) yhtenäistetään tuntipalkan jakaja. Tuntipalkan jakaja tarkoittaa lukua, jota käytetään työaikakorvausten laskennassa.

Helmikuun 1. päivästä 2026 alkaen tuntipalkan jakaja on kaikilla lääkäriryhmillä 160, mikä tasa-arvoistaa tuntipalkan laskentaa eri liitteiden välillä. Muutos vaikuttaa korvauksiin, jotka lasketaan tuntipalkan perusteella. Uudistukseen käytetään keskitetysti kehittämisohjelmaerää LS:n liitteissä 3 ja 4.

Lisäksi sovittiin, kuinka virka- ja työvapaan poissaolopalkan ja vuosi­lomapalkan korotusprosentti lasketaan tietyissä tilanteissa. Tällaisia tilanteita ovat ne, joissa palvelussuhde on alkanut edellisen lomanmääräytymisvuoden päättymisen jälkeen tai joissa lääkäri ei ole ansainnut edellisenä lomanmääräytymisvuonna virka- ja työvapaan takia säännölliseltä työajalta lainkaan toimenpidepalkkioita, todistus-, lausunto- ja suoritepalk­kioita. 

Uuden määräyksen mukaan korotus­prosentin voi sopia tällöin paikallisesti tai niin, että korotusprosentti määritellään sen mukaan, miten samaan uraportaaseen kuuluville on keskimäärin maksettu palkkioita edellisenä lomanmääräytymisvuonna.

SOTE-sopimuksessa tarkennettiin palkkahinnoittelua

Osana sopimusratkaisua Sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön virka- ja työehtosopimuksessa (SOTE-sopimus) tarkennettiin palkkahinnoittelukohdan valintaa. Määräyksen soveltamisohjeessa linjataan valinnassa noudatettavia periaatteita tietyissä tilanteissa. 

Palkkahinnoittelukohdan valintaan vaikuttavat tehtävän sisältö, tehtävässä vaadittava osaaminen ja tehtävään kuuluva vastuu. Muutoksesta aiheutuviin tehtäväkohtaisten palkkojen korotuksiin voi käyttää tarvittavassa määrin kehittämisohjelman erää 1.6.2025.Lisäksi SOTE-sopimuksessa sovittiin, että määräaikaisten jaksotyötä koskevien määräysten voimassa­oloa jatketaan. Sopimukseen tuli myös uusi määräys, jonka mukaan työntekijä ja työnantaja voivat sopia, että työntekijä siirtyy tietyillä ehdoilla 37 tunnin ja 45 minuutin työaikamuodosta yleistyöaikaan ja jakso­työaikaan.

Palo- ja pelastusalalla työaikakokeilu 

Palo ja pelastuslaitosten työaikajärjestelyihin on sovittu määräaikainen kokeilumääräys 24 tunnin / 40 tunnin tai 42 tunnin työajasta (HYVTES liite 7, alaliite 5).  Määräystä voidaan soveltaa 1.12.2025–28.2.2029. Säännöllinen työaika on keskimäärin 40 tuntia viikossa enintään vuoden pituisena ajanjaksona. Työvuoron pituus on enintään 24 tuntia. 

Paikallisella virka- ja työehtosopimuksella voidaan sopia siitä, että säännöllinen keskimääräinen viikkotyöaika on 42 tuntia. Kokeilumääräystä voidaan soveltaa työssä, jota tehdään vain aika ajoin sen vuorokautisen työajan kuluessa, jona viranhaltijan tai työntekijän on oltava valmiina työhön. Kokeilumääräyksestä sovittiin, jotta työnantaja voisi käyttää 24 tunnin työ­vuoroja aika ajoin tehtävässä työssä ilman poikkeus­luvan hakemista.

Eräille sopimuspalokuntalaisille hälytystyöstä korotettua tuntipalkkaa

HYVTESin teknistä alaa koskeviin määräyksiin (liite 7) neuvoteltiin eräitä tekstimuutoksia. Sopimuksessa sovittiin 2. kesäkuuta voimaantulleesta määräyksestä, jonka mukaan eräille sopimuspalokuntalaisille maksetaan hätätyöstä korotettua tuntipalkkaa tietyin ehdoin. 

Määräystä sovelletaan vain niihin sopimuspalokuntalaisiin, jotka työskentelevät sopimuspalokuntalaisena työsopimussuhteessa hyvinvointialueella tai -yhtymässä ja jotka sen lisäksi työskentelevät työ- tai virkasuhteessa samalla hyvinvointialueella tai -yhtymässä muussa työssä (ns. päätyö).

Perhepäivähoitajien palkkaus varhaiskasvatukseen

Omassa kodissaan työskentelevien perhepäivähoitajien palkka määräytyy jatkossa KVTESin varhaiskasvatuksen palkkausluvun ja liitteen 5 mukaisesti. Muut palvelussuhteen ehtoja koskevat määräykset jäävät perhepäivähoitajien liitteeseen.  Perhepäivähoitajat saavat kuukausipalkkaa, joka ei ole sidoksissa lapsimäärään