Lapin hyvinvointialue joutui arvioinnin alle – miltä arviointimenettely tuntuu?

Hyvinvointialuejohtaja Jari Jokela suhtautuu arviointi­menettelyyn realistisesti. Vaikka arviointimenettely on kaikin tavoin vaikea tilanne hyvinvointialueelle, se ei ole kuitenkaan maailmanloppu.

Lapin aluevaltuuston kokous kuluvan vuoden marraskuussa koetteli valtuuston jäsenten istumalihaksia, sillä kokous kesti yksitoista tuntia. Valtuusto käsitteli arviointiryhmän ehdotuksia tulevista säästökohteista Lapin hyvinvointi­alueella Laphassa, jonka talous on merkittävästi miinuksella eli alijäämäinen.

Lapha on yksi kolmesta hyvinvointialueesta, joilla valtiovarainministeriö käynnisti kesäkuussa arviointimenettelyn. Menettelyn tavoitteena on laatia toimenpiteitä, joiden avulla talous nousee tasapainoon. Samalla hyvinvointialueelle pitää jäädä lakisääteiset peruspalvelut. Lapin hyvinvointialueen lisäksi valtion tarkassa ohjauksessa ovat Keski-Suomen hyvinvointialue ja Itä-Uudenmaan hyvinvointialue.

– Aluevaalien jälkeen keväällä oli odotettavissa, että arviointimenettelyjä käynnistyy. Poliittista painettakin oli ilmassa. Ei ollut suuri yllätys, että tässä kävi näin, kertoo Laphan hyvinvointialuejohtaja Jari Jokela.

Yllätys tai ei, arviointimenettely asettaa alueen tiukkaan tilanteeseen. Valtiovarainministeriö antaa arviointimenettelyssä oleville hyvinvointialueille lisäaikaa alijäämän kattamiseen, mutta hintana ovat rankat säästötoimet. Lapissa sopeuttamispaineita kasvattavat alueen maantieteellinen koko ja harva asutus: Lapin hyvinvointialueelle mahtuisi 14 pienempää hyvinvointialuetta ja Helsinki. Lisäksi Lapissa on ensihoitoyksikköä kohti 300-kertainen määrä neliökilometrejä verrattuna Helsinkiin.

– Palveluverkkoa on meillä huomattavasti vaikeampi keventää kuin muualla maassa. Esimerkiksi terveyskeskuksen vuodeosastolla henkilöstöä on saman verran riippumatta siitä, onko yksikössä 12 vai 20 paikkaa – mutta pienempi yksikkökoko nostaa kustannuksia väistämättä, Jokela sanoo.

Arviointimenettely rajoittaa alueen omaa päätösvaltaa

Kun päätös arviointimenettelyn käynnistämisestä Lapin hyvinvointialueella oli tehty, valtiovarainministeriö asetti arviointiryhmän tarkastelemaan alueen taloutta ja laatimaan ehdotuksia säästötoimista. Jari Jokela edustaa ­arviointiryhmässä Laphaa, muut jäsenet ­ministeriöitä.

– Lapin arviointiryhmä on työskennellyt ratkaisuhakuisesti ja hyvässä hengessä. Työssä tuntuu vallitsevan yhteinen ymmärrys siitä, että käsiteltävät kokonaisuudet ja tehtävät päätökset eivät missään nimessä ole helppoja, Jokela kuvaa kerran kuussa kokoontuvan ryhmän yhteistyötä.

Lapha on tehnyt arviointiryhmälle selvityksiä toiminnastaan: se on käynyt läpi esimerkiksi erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon, sosiaalipalveluiden ja pelastuspalveluiden kokonaisuuksia talouden näkökulmasta. Lisäksi ryhmä valmistelee säästöihin tähtääviä toimenpide-ehdotuksia, joista päättää aluevaltuusto.

Arviointimenettelyn aikana hyvinvointialueen päätäntävalta on rajoittunutta. Se ei siis voi tehdä päätöksiä, jotka olisivat arviointiryhmän toimenpide-ehdotusten vastaisia tai joilla olisi pitkäaikaisia vaikutuksia alueen talouteen.

– Kärjistetysti ilmaistuna päätösvalta on arviointiryhmällä, mutta vastuu hyvinvointialueella, Jokela sanoo.

 

Lapin hyvinvointialuejohtaja ­Jari Jokela muistuttaa, että Lapissa sopeuttamispaineita kasvattaa alueen laajuus: sinne mahtuisi Helsinki ja 14 Lappia pienempää hyvinvointialuetta eli Vantaa-Kerava, Keski-Uusimaa, Itä-Uusimaa, Länsi-Uusima, Kymenlaakso, Keski-Pohjanmaa, Kanta-Häme, Etelä-Karjala, Päijät-Häme, Pohjanmaa, Satakunta, Varsinais-Suomi, Etelä-Savo ja Pirkanmaa sekä niiden lisäksi vielä puolet Etelä-Pohjanmaasta.

Alijäämään on useita syitä

Arviointimenettelyn taustalla on hyvinvointialueiden rahoitusta koskeva lainsäädäntö, jonka mukaan alueiden on katettava toimintansa aikana kertyneet talouden alijäämät vuoden 2026 loppuun mennessä. Se on ollut Lapin hyvinvointialueelle vaikeaa muun muassa alueen lähtötilanteesta johtuen.

Jokela palaa tammikuuhun 2023, jolloin alueet aloittivat toimintansa. Lapissa toiminta käynnistyi alun perin muita alueita hajanaisemmalta pohjalta, sillä siellä ei ollut valmiina vapaaehtoisia kuntayhtymiä uuden organisaation tueksi.

– Organisaation kokoaminen, taloustietojen yhtenäistäminen ja palveluiden yhteensovittaminen veivät runsaasti aikaa. Vasta vähitellen muodostui kokonaiskuva toiminnan todellisista kustannuksista, hän sanoo.

Sopeuttamistoimet päästiin siis aloittamaan muita hyvinvointialueita jäljessä. Laphassa kumulatiivista eli kertynyttä alijäämää on yhteensä vähän runsaat 177 miljoonaa euroa vuosilta 2023–2024.

– Noin 40 prosenttia alijäämästä muodostuu samoista tekijöistä kuin muuallakin eli esimerkiksi palkkaharmonisoinnista, yleisestä kustannusten noususta ja inflaatiosta, Jokela jatkaa.

Loput alijäämästä johtuvat pitkälti hyvinvointialueiden rahoitusjärjestelmästä. Noin 60 prosenttia alijäämästä on Jokelan mukaan tullut siirtymätasauksesta eli mekanismista, jonka tarkoituksena on tasata hyvinvointialueiden välisiä rahoituseroja.

Siirtymätasauksen laskennassa verrataan hyvinvointialueelle tulevaa rahoitusta siihen rahamäärään, mitä alueen kunnat ovat käyttäneet sosiaali-, terveys- ja pelastuspalveluihin ennen hyvinvointialueuudistusta. Mikäli kunnat ovat ilmoittaneet käyttäneensä rahaa enemmän kuin hyvinvointialue saa nyt lakisääteistä rahoitusta, aluetta ikään kuin palkitaan lisärahoituksella. Mikäli kunnat ovat ilmoittaneet käyttäneensä rahaa vähemmän kuin hyvinvointialueelle kuuluisi tulla lakisääteistä rahoitusta, hyvinvointialuetta ikään kuin rangaistaan leikkaamalla rahoitusta.

Lapissa kunnat ovat ilmoittaneet käyttäneensä sosiaali-, terveys- ja pelastuspalveluihin vähemmän rahaa kuin hyvinvointialueelle lainsäädännössä olevien määräytymiskriteerien perusteella tuleva rahoitus edellyttäisi, joten valtio on leikannut Lapin hyvinvointialueen rahoitusta.

– Järjestelmä tuntuu vähän epäoikeudenmukaiselta, Jokela sanoo.

Hän kokee, ettei alueen taloustilanteen ulkoisia syitä tai rahoitusjärjestelmän rakenteita huomioida arviointimenettelyssä tarpeeksi.

– Arviointimenettely on vähän kuin lento-onnettomuuden tutkijalautakunta, joka tutkisi ainoastaan sitä, mitä ­koneen miehistö on tehnyt. Ei sitä, missä kunnossa kone oli, millaiset sääolosuhteet olivat tai millaista polttoainetta käytettiin.

Irtisanomiset ja muut taloudelliset sopeuttamistoimet johtuivat taloudellisesta tilanteesta, joka arviointimenettelyyn on johtanut, kertoo Laphan henkilöstöjohtaja Marjo Kuittinen.

”Arviointimenettely on vähän kuin lento-onnettomuuden tutkijalautakunta, joka tutkisi ainoastaan sitä, mitä ­koneen miehistö on tehnyt. Ei sitä, missä kunnossa kone oli, millaiset sääolosuhteet olivat tai millaista polttoainetta käytettiin.”

Jari Jokela, hyvinvointialuejohtaja

Henkilöstö on kovassa puristuksessa

Arviointimenettely ei kohdistu vain numeroihin ja toiminnan rakenteisiin. Se näkyy tulevaisuudessa väistämättä myös hyvinvointialueen 8 000 työntekijän ja viranhaltijan arjessa. Lapissa käynnistettiin syyskuussa mittavat yt-neuvottelut, jotka kohdistuivat erityisesti sote- ja tukipalveluihin. Neuvotteluiden päätyttyä irtisanomisuhan alla on yhteensä 365 henkilöä.

– Tämä ei kuitenkaan ole sinänsä seurausta arviointimenettelystä, vaan taloudellisesta tilanteesta, joka menettelyyn on johtanut, kertoo Laphan henkilöstöjohtaja Marjo Kuittinen.

Menettelyn takia ensi vuoden budjetti kiristyy. Epävakaa ja painostava tilanne on koetellut alueen työntekijöitä, jotka pyrkivät ylläpitämään palveluiden laatua ja sujuvuutta ympäröivistä olosuhteista huolimatta.

– Epävarma taloustilanne on kuormittanut henkilöstöä huomattavasti jo ennen arviointimenettelyn alkamista, Kuittinen sanoo.

Työntekijöille on järjestetty muutostukivalmennuksia ja tarjottu asian-tuntija-­apua tilanteen käsittelyyn. Esihenkilöitä kannustetaan käymään olosuhteita aktiivisesti läpi henkilöstön kanssa. Talouden tasapainottamiseen liittyvistä suunnitelmista on järjestetty myös henkilöstö­tilaisuuksia ja -kyselyitä.

Kokonaiskuvan muodostamista henkilöstölle vaikeuttaa se, että arviointimenettely on luonteeltaan nopeatempoista.

– Säästötoimet ja suunnitelma muuttuvat nopeasti ja ohjausta tulee usealta taholta, Kuittinen kertoo.

”Epävarma taloustilanne on kuormittanut henkilöstöä huomattavasti jo ennen arviointimenettelyn alkamista.”

Marjo Kuittinen, henkilöstöjohtaja

 

Realismi toimii ohjenuorana

Lapin hyvinvointialueen kustannuksista pitää leikata vielä noin viidennes, jotta alijäämä tulee katetuksi. Se on valtava osuus.

– Tärkeintä on laatia selkeitä säästötoimia ja arvioida, mitä niillä voidaan saavuttaa. Säästökeinoja on edelleen olemassa, ja ne pitää käyttää. Jossain vaiheessa kuitenkin lisäleikkaukset alkavat vaarantaa peruspalveluita, hyvinvointialuejohtaja Jari Jokela sanoo.

Siihen pisteeseen ei voida edetä, sillä Laphan on turvattava lakisääteiset sote-ja pelastuspalvelut säästötoimista huolimatta.

Arviointiryhmällä on runsaat puoli vuotta aikaa tehdä lopulliset toimenpide-ehdotuksensa. Jokelasta se tuntuu riittävältä ajalta.

Kiireessä ei voi suunnitella muuta kuin ylimalkaisia huitaisuja, jotka eivät yllä konkretiaan asti. Kun toimenpiteet on hyväksytty, voidaan linjata tarkemmin, missä aikataulussa edetään.

– Yksittäistä taikatemppua kustannusten karsimiseen ei ole. Tarvitaan luovuutta, ongelmanratkaisukykyä ja realismia sekä arviointiryhmältä, valtiolta ­että hyvinvointialueelta.

Jokela toivoo arviointiryhmältä realismia myös Lapin ominaispiirteiden hahmottamiseen. Pitkät etäisyydet, ikääntyvä väestö ja sairastavuus nostavat vääjäämättä palvelutuotannon kustannuksia.

Niin kutsuttua suuruuden ekonomiaa on vaikea saavuttaa pitkien etäisyyksien Lapissa. Jokelan mukaan pienillä paikkakunnilla palvelu maksaa usein selvästi enemmän per potilas, asukas tai asia­kas kuin tiheämmin asutuilla alueilla.

Realisti vaikuttaa olevan myös Jari Jokela itse. Vaikka arviointimenettely on kaikin tavoin vaikea tilanne hyvinvointialueelle, se ei hänen mukaansa ole kuitenkaan maailmanloppu.

– Arviointimenettelyssä pyritään löytämään ratkaisuja, joilla Lapin asukkaiden palvelut voidaan turvata jatkossakin. Oli tilanne mikä tahansa, ihmisille on järjestettävä lakisääteiset palvelut. 

Mikä arviointi­menettely?

Kesällä 2025 valtiovarainministeriö (VM) käynnisti arviointimenettelyt kolmelle taloudellisesti erittäin vaikeassa asemassa olevalle alueelle: Keski-Suomelle, Lapille ja Itä-Uusimaalle.

Hyvinvointialueille on syntynyt alijäämää eli tappiota, koska niiden kustannukset ovat ylittäneet valtion osoittaman rahoituksen. Alueet aloittivat toimintansa vuonna 2023 jo alun perin alijäämäisinä. Muun muassa lakisääteinen palkkaharmonisointi, palkankorotukset, inflaatio ja kallistuneet ostopalvelut ovat kasvattaneet kuluja edelleen.

Kaikki hyvinvointialueet ja HUS tekivät huomattavaa tappiota vuosina 2023–2024. Helsinki on tästä poikkeus, sillä se ei muodosta omaa hyvinvointialuetta, ja se on tehnyt ylijäämää.

VM on asettanut jokaista arviointimenettelyä varten arviointiryhmän, jossa on jäseniä hyvinvointialueelta, valtiovarainministeriöstä, sosiaali- ja terveysministeriöstä sekä sisäministeriöstä.

VM nimeää ryhmän puheenjohtajaksi alueesta ja ­ministeriöstä riippumattoman henkilön, jonka valinnasta pyydetään lausunto hyvinvointialueelta. Ryhmä arvioi ­hyvinvointialueen taloudellisen tilanteen ja tekee ehdotukset toimista, joiden avulla se turvaa edellytykset järjestää asukkaiden tarvitsemat sosiaali-, terveys- ja pelastuspalvelut.

Arviointiryhmät aloittivat työnsä syksyllä 2025. Tavoitteena on, että työ päättyy kesällä 2026.

Arviointimenettelyssä valtio rajaa hyvinvointialueen päätösvaltaa. Alue ei voi tehdä päätöksiä, joilla olisi merkittäviä, pitkäaikaisia vaikutuksia alueen talouteen tai jotka olisivat arviointiryhmän toimenpide-ehdotusten vastaisia.

Rajoitusten tarkoituksena on estää alueen taloudellisen tilanteen heikentyminen arviointiryhmän työn aikana. Samalla rajoitukset varmistavat, että arviointiryhmän ehdotuksia noudatetaan koko toimenpideohjelman ajan.

Lähde: VM, THL ja KT