KT:n Jaana Näsänen: "Kannattaa miettiä, miten yt-prosesseista saa mahdollisimman inhimilliset."

Jaana Näsänen kertoo, että esihenkilölle tukea voi tarjota HR, kollegojen keskinäinen vertaistuki tai esimerkiksi purkukeskustelut.

Kun organisaatio päättää yt-neuvotteluissa lomautuksista ja irtisanomisista,  se on eräänlainen häiriötila, joka lamauttaa työntekoa hetkellisesti, kuvailee KT:n kehittämispäällikkö Jaana Näsänen.

Henkilöstö joutuu pelkäämään oman työpaikkansa puolesta ja on huolissaan kollegojen kohtalosta. Tilanne herättää monenlaisia tunteita: Voi olla ahdistusta, avuttomuutta, pelkoa, surua ja syyllisyyttäkin.

Tilanne voi olla esihenkilöllekin ahdistava ja hän voi tuntea voimakasta myötätuntoa henkilöstöä kohtaan. Toisaalta tilanne on osa työtä.

– Esihenkilön tulee tiedostaa, että vaikka on vaikeaa ja epämiellyttävää, tämä on jotain sellaista, joka pitää tehdä ja kuuluu työrooliin, Jaana Näsänen muistuttaa.

Esihenkilö voi tuntea huolta työntekijöistä ja miettiä, miten heillä menee, miten he pärjäävät ja miten he pääsevät eteenpäin.

–  Toisaalta on tärkeä ottaa työnantajarooli ja huolehtia siitä, että prosessit menevät oikeudenmukaisesti ja ohjeistusten mukaan.

Erilaiset katsantokannat eivät kuitenkaan välttämättä sulje toisiaan pois.

– Vaikka etäännyttää itsensä prosessista ja toimii työnantajan edustajana, se ei tarkoita, etteikö olisi empaattinen. Ja yhtä lailla, jos on empaattinen, se ei tarkoita, etteikö voisi huolehtia, että prosessit menevät oikein.

”Kaikilla, jotka tarvitsevat tukea, pitäisi olla tarjolla tukea.”

Jaana Näsänen

Etäännyttäminen voi auttaa

Haastavassa tilanteessa esihenkilöä voi auttaa, että hän etäännyttää itsensä. Tunteiden sijaan voi ajatella faktoja. Tämän voi tehdä esimerkiksi palauttamalla mieleensä tilanteen tavoitteet ja pohtimalla, miksi säästöjä tehdään. Miksi nämä yt-neuvottelut ovat välttämättömät?

Oman roolin kirkastaminen onkin yksi keskeinen tapa huolehtia omasta jaksamisesta, Jaana Näsänen muistuttaa.

– On muistettava oma tehtävä ja hyväksyttävä rajalliset vaikutusmahdollisuudet ja toimittava niiden puitteissa.

Erityisen tärkeää on, että voi ylläpitää elämän muita tärkeitä osa-alueita ja jopa nauttia niistä.

– Vaikka työ on tärkeä asia, pitää olla muitakin tärkeitä asioita. Se auttaa selviytymään. Jos jollain elämän alueella menee kurjemmin, ne muut alueet kannattelevat. Myös kollegoiden tuki on tärkeää ja voi kannatella vaikealla hetkellä.

Neuvotteluprosessin läpiviemisessä auttaa prosessin avoimuus. Esihenkilöillä olisi hyvä olla mahdollisimman ajantasainen tieto, miten neuvottelut etenevät.

Olennaista on kiinnittää huomiota siihen,  että prosessien pitää mennä oikein, ja lisäksi niiden pitää olla inhimillisiä.

–  Vaikka yt-prosessit eivät koskaan ole kivoja, kannattaa miettiä, miten prosesseista saa mahdollisimman inhimillisen ja avoimen.

Esihenkilö voi palata perusteisiin ja tavoitteisiin ja miettiä, miksi näin tehdään, ja mikä olisi vaihtoehto, jos näin ei tehtäisi.

Testi hyvälle johtamiselle

Yt-neuvottelut ovat testi hyvälle johtamiselle. Kuten muutenkin johtamisessa, ennakointi auttaa.

Myös sitä kannattaa miettiä etukäteen, mitä prosessi voi tuoda tullessaan, Jaana Näsänen sanoo.

Jo etukäteen voi pohtia, miten työnkuvat muuttuvat, miten uudet tehtävänkuvat suunnitellaan ja miten työssä jatkavat työntekijät perehdytetään uusiin tehtäviin.

Jaana Näsäsen mukaan onnistuneissa yt-neuvotteluissa asiat ja prosessit etenevät juridisesti oikein, ja lisäksi huomioidaan inhimillisyys.

Neuvottelujen tulisi olla mahdollisimman inhimilliset henkilöstön kannalta, mutta myös esihenkilöstön tarve asioiden läpikäymiselle tulee huomioida.

– Kaikilla, jotka tarvitsevat tukea, pitäisi olla tarjolla tukea siinä tilanteessa, Jaana Näsänen painottaa.

Esihenkilölle tukea voi tarjota HR, kollegojen keskinäinen vertaistuki tai esimerkiksi purkukeskustelut.

Vahvaa emotonaalista tunnekuormitusta aiheuttavia ristiriitaisia odotuksia ja vaikeita inhimillisiä kysymyksiä voi jakaa, kun tunnistaa tilanteita, ristiriitoja ja jännitteitä etukäteen.

–  Myös organisaationa voi valmistautua siihen, että on paikkoja tunteiden käsittelyyn ja asioiden käsittelyyn pienemmällä porukalla, Jaana Näsänen sanoo.

Hyvää suunnitteluun kuuluu sen pohtiminen, mitä prosesseja tarvitaan, kenen kanssa niitä tehdään ja kuka auttaa?