Pointti!
2
/2024

Minna Salli, työmarkkinajuristi

Tukea kuormituksen hallintaan

Työsuojeluhenkilöstölle suunnatun Työsuojelupaneeli -kyse­lyn mukaan psykososiaalisia kuormitustekijöitä tunnistetaan, mutta niiden hallinta on vaikeaa. 

Minna Salli.

Psykososiaalisen kuormituksen hallinta on eittämättä hankalampaa kuin tunnistaminen, koska psykososiaaliseen kuormitukseen liittyy vahvasti yksilön sietokyky. Joku voi kuormittua haastavista tai vaikeista tehtävistä, kun taas toinen voi innostua niistä. Myös yksilöllinen ­elämäntilanne voi heijastua työhön. Tämä kaikki vaatii paljon esihenkilöiltä, koska heidän vastuullaan on työturvallisuuden käytännön toteutus.

Esihenkilöt tarvitsevat tuekseen psykososiaalisen kuormituksen määritelmän avaamista, selkeät toimintamallit ja hallintakeinoja.

Mitä siis psykososiaalinen kuormitus tarkoittaa? Palastelen asiaa hiukan ja lähden liikkeelle määritelmästä. ­Googlettamalla esiin tulee työn mitoitukseen ja suunnitteluun, työjärjestelyihin, johtamiseen ja vuorovaikutukseen liittyviä hakuosumia.

Ollaan maailmaa syleilevän määritelmän äärellä, sillä hakutulokset jatkuvat työyhteisöön, työympäristöön ja organisaatioon sekä yleisesti henkiseen kuormitukseen liittyvillä ­osumilla. ­Lisäksi fyysisestä kuormituksesta voi seurata psykososiaalista kuormitusta.

"Esihenkilöt tarvitsevat työpaikan kuormitusta hallitakseen tuekseen myös työntekijöitä. Työntekijöiden tulisi osallistua ­aktiivisesti kuormitustekijöiden tunnistamiseen ja vähentämiseen. Heidän tulisi kertoa ajoissa, jos he kokevat haitallista kuormitusta."

Selkeä rajaus löytyy työsuojeluviranomaisen käyttämästä määritelmästä, jonka mukaan psykososiaalisilla kuormitustekijöillä tarkoitetaan työn sisältöön, työn järjestelyihin ja työyhteisön sosiaaliseen toimivuuteen liittyviä tekijöitä, jotka voivat ­aiheuttaa haitallista kuormitusta.

Tämän määritelmän pohjalta tarkennettiin taannoin työturvallisuuslakia. Työnantajan on työn vaarojen arvioinnissa huomioitava työn fyysisten kuormitustekijöiden ohella edellä mainitut psykososiaaliset kuormitustekijät. 

Esihenkilöt tarvitsevat työpaikan kuormitusta hallitakseen tuekseen myös työntekijöitä. Työntekijöiden tulisi osallistua ­aktiivisesti kuormitustekijöiden tunnistamiseen ja vähentämiseen. Heidän tulisi kertoa ajoissa, jos he kokevat haitallista kuormitusta.

Asioiden puheeksiottamista tukee, jos luottamus ­työyhteisössä on kunnossa. Tässä taas tarvitaan läsnäolevaa vuorovaikutusta, mikä vaatii aikaa, jonka puute on osaltaan esihenkilöitä kuormittava tekijä.

Kaiken kuormituspuheen lisäksi on muistettava, että työ itsessään on voimavara. Jokainen työ ja työyhteisö sisältävät voimavaroja, jotka vähentävät kuormitustekijöiden vaikutuksia.

Voimavarojen tunnistaminen ja vahvistaminen ovat vähintään yhtä tärkeitä kuin kuormitustekijöiden vähentäminen. Se nimittäin vahvistuu, mistä puhumme. Siksi positiiviseen työelämäpuheeseen tulisi kiinnittää yhä enemmän huomiota.

19.4.2024

Muita artikkeleita aiheesta