Oikeustapaukset
2
/2024

Hanne Ojanperä, työmarkkinajuristi

Korkein oikeus: Toimet ­palkkaerojen poistamiseksi riittivät vaikeassa taloustilanteessa

Sairaanhoitopiiri oli pyrkinyt poistamaan liikkeen luovutuksesta johtuneita palkkaeroja riittävästi, kun otettiin huomioon sairaanhoitopiirin taloudellinen tilanne. Palkkaharmonisoinnin kohtuullinen kesto arvioidaan oikeudessa aina tapauskohtaisesti.

1. Mitä oli tapahtunut?

Korkeimman oikeuden ratkaisu (KKO 2024:9) koskee tapausta, jossa sairaanhoitopiiri oli maksanut 1.1.2014–16.8.2019 ­palveluksessaan olleelle ensi­hoitajalle pienempää palkkaa kuin liikkeen luovutuksella sairaanhoitopiirin palvelukseen siirtyneille, samaa tai ­samanarvoista työtä ­tehneille ensihoitajille. Korkeampaa palkkaa saaneet ensihoitajat siirtyivät sairaanhoitopiirin palvelukseen 1.1.2014.

2. Mitä kiista koski?

Kiistassa oli kyse ­siitä, ­onko ­sairaanhoitopiiri ­noudattanut työsopimuslain edellyttämää ­tasapuolisen kohtelun ­vaatimusta. Sairaanhoitopiiriä vastaan oli nostettu ­kanne, ­jonka mukaan sairaanhoitopiiri ei ­ollut poistanut riittävän ­nopeasti palkkaeroa, joka oli palveluksessa olleen ensihoitajan ja liikkeen luovutuksella palvelukseen siirtyneiden ensihoitajien palkoissa.

3. Mikä lainkohta oli keskeinen ratkaisun kannalta?

Työsopimuslain 2 ­luvun 2 §:n 1 momentin ­mukaan työnantajan on kohdel­tava ­työntekijöitä ­tasapuolisesti, ­jollei ­siitä poikkeaminen ole työntekijöiden tehtävät ja asema huomioon ottaen ­perusteltua.

4. Mitä oikeus päätti?

Korkein oikeus katsoi, ­että sairaanhoito­piiri ei ­ollut ­menetellyt vastoin työsopimuslain säädettyä tasapuolisen kohtelun ­vaatimusta ja ­hylkäsi kanteen. Sairaanhoitopiirin 1.1.2014–16.8.2019 ­toteuttamat, palkkojen harmonisointiohjelmaan ­sisältyneet toimet palkkaerojen poistamiseksi riittivät.

5. Miksi oikeus päätti näin?

Sairaanhoitopiiri oli siirtynyt noudattamaan kunnallista yleistä ­virka- ja työehtosopimusta (KVTES) kaikkiin ensihoitajiin 1.5.2014 lähtien. Samaa tai ­samanarvoista työtä tekevien ensihoitajien tehtäväkohtainen palkka on tällöin määritelty yhdenmukaisesti.

Asiassa esitetyn selvityksen ­perusteella sairaanhoitopiiri oli aloittanut palkkaharmonisointiin tähtäävät konkreettiset toimenpiteet kesällä 2016, jolloin on hyväksytty harmonisointisuunnitelma. Tätä seuranneet neuvottelut palkkaeroja pienentävien palkankorotusten kohdentamisista ovat johtaneet harmonisointiohjelmaan, ­jota on myös ryhdytty toteuttamaan 1.1.2019 alkaen. Näin ollen sairaanhoitopiirin oli ryhtynyt vuosina 2016–2019 toimiin palkkaerojen poistamiseksi.

KKO painotti ratkaisussaan ­sitä, että sairaanhoitopiirin pyrkimys poistaa palkkaeroja ­virka- ja työehtosopimuskausittain ­tapahtuvin neuvotteluin oli ­ollut ­ymmärrettävä menettelytapa, kun otettiin huomioon sairaanhoitopiirin taloudellinen tilanne ja käytettävissä olleiden varojen rajallisuus.

6. Mitä kantaa ratkaisu vahvistaa?

Ratkaisu vahvistaa korkeim­man ­oikeuden aiempaa ­oikeus-käytäntöä. Oikeuskäytännöstä ei voida johtaa mitään ­täsmällistä, yleisesti hyväk­syttävissä olevaa enimmäisaikaa ­sille, missä ­ajassa palkkaerojen harmonisointi ­tulisi toteuttaa. Kohtuullista ­aikaa ­arvioitaessa kunkin ­tapauksen olosuhteet on ­huomioitava kokonaisvaltaisesti. 

 

 

 


 

Mitä aiempi oikeuskäytäntö sanoo palkkaharmonisoinnista?

Korkeimman oikeuden oikeuskäytännössä on ­katsottu, ­että ­samasta tai samanarvoisesta työstä on maksettava sama ­palkka. Myös palkan määräytymisperusteiden on oltava yhte­neväiset ­samassa tai samanarvoisessa työssä.

 

Työnantajan on poistettava palkkaeroja kohtuullisessa ajassa

Korkein oikeus totesi lähtökohtanaan, että liikkeen luovutus 1.1.2014 on alun perin ollut hyväksyttävä syy palkkaerojen syntymiselle. Työnantajan on kuitenkin tullut mahdollisuuksiensa mukaan ryhtyä toimenpiteisiin palkkaerojen poistamiseksi kohtuullisessa ajassa (KKO 2004:103, kohta 6, KKO 2013:10, kohta 27, KKO 2013:11, ­kohta 25 sekä TT 2011–29 ja TT 2018–18).

 

Työnantajalle on annettava mahdollisuus kohtuulliseen siirtymäaikaan

Vaatimus työntekijöiden tasapuolisesta kohtelusta edellyttää, ­että työnantajan on mahdollisuuksiensa mukaan pyrittävä korjaamaan erilaisten palkkausjärjestelmien soveltamisesta johtuvat palkkaerot. Työnantajalle on kuitenkin annettava mahdollisuus yhtenäistää eriperusteiset palkat kohtuullisessa siirtymäajassa. Kun palkat oli saatu kahdessa vuodessa työnantajan toimin harmonisoitua, työnan­taja oli kohtuullisessa ajassa yhtenäistänyt palkkauksen ehdot. (KKO 2013:10)

KKO arvioi kohtuullista siirtymäaikaa samoin tapauksessa, jossa siirtymävaihe kesti yhden vuoden ja viisi kuukautta. (KKO 2013:11)

 

Työnantajalla ei ollut hyväksyttävää syytä palkkaeroille

Työnantajan katsottiin rikkoneen työntekijöiden tasapuolisen kohtelun vaatimusta, kun työnantaja oli ­vielä viisi ­vuotta liikkeen luovutuksen jälkeen maksanut työntekijöilleen erisuuruista palkkaa. Vaativuustasoltaan mata­lammasta tehtävästä oli maksettu korkeampaa palkkaa kuin vaativammasta tehtävästä.

Työtuomioistuin ei pitänyt tässä tapauksessa työnantajan taloudellista tilannetta hyväksyttävänä syynä palkkaeroille. Vaikka palkkausjärjestelmä oli ­uudistettu liikkeen luovutuksen jälkeen 1.9.2006 ja ­palkkoja oli yhdenmukaistettu, suunnitelmaa palkkaerojen poistamiseksi ei ­ollut enää vuoden 2012 jälkeiseen aikaan, jolloin liikkeen luovutuksesta oli kulu­nut viisi vuotta. (TT 2018–18)

 

 

19.4.2024