Korkein oikeus: Toimet palkkaerojen poistamiseksi riittivät vaikeassa taloustilanteessa
Sairaanhoitopiiri oli pyrkinyt poistamaan liikkeen luovutuksesta johtuneita palkkaeroja riittävästi, kun otettiin huomioon sairaanhoitopiirin taloudellinen tilanne. Palkkaharmonisoinnin kohtuullinen kesto arvioidaan oikeudessa aina tapauskohtaisesti.
1. Mitä oli tapahtunut?
Korkeimman oikeuden ratkaisu (KKO 2024:9) koskee tapausta, jossa sairaanhoitopiiri oli maksanut 1.1.2014–16.8.2019 palveluksessaan olleelle ensihoitajalle pienempää palkkaa kuin liikkeen luovutuksella sairaanhoitopiirin palvelukseen siirtyneille, samaa tai samanarvoista työtä tehneille ensihoitajille. Korkeampaa palkkaa saaneet ensihoitajat siirtyivät sairaanhoitopiirin palvelukseen 1.1.2014.
2. Mitä kiista koski?
Kiistassa oli kyse siitä, onko sairaanhoitopiiri noudattanut työsopimuslain edellyttämää tasapuolisen kohtelun vaatimusta. Sairaanhoitopiiriä vastaan oli nostettu kanne, jonka mukaan sairaanhoitopiiri ei ollut poistanut riittävän nopeasti palkkaeroa, joka oli palveluksessa olleen ensihoitajan ja liikkeen luovutuksella palvelukseen siirtyneiden ensihoitajien palkoissa.
3. Mikä lainkohta oli keskeinen ratkaisun kannalta?
Työsopimuslain 2 luvun 2 §:n 1 momentin mukaan työnantajan on kohdeltava työntekijöitä tasapuolisesti, jollei siitä poikkeaminen ole työntekijöiden tehtävät ja asema huomioon ottaen perusteltua.
4. Mitä oikeus päätti?
Korkein oikeus katsoi, että sairaanhoitopiiri ei ollut menetellyt vastoin työsopimuslain säädettyä tasapuolisen kohtelun vaatimusta ja hylkäsi kanteen. Sairaanhoitopiirin 1.1.2014–16.8.2019 toteuttamat, palkkojen harmonisointiohjelmaan sisältyneet toimet palkkaerojen poistamiseksi riittivät.
5. Miksi oikeus päätti näin?
Sairaanhoitopiiri oli siirtynyt noudattamaan kunnallista yleistä virka- ja työehtosopimusta (KVTES) kaikkiin ensihoitajiin 1.5.2014 lähtien. Samaa tai samanarvoista työtä tekevien ensihoitajien tehtäväkohtainen palkka on tällöin määritelty yhdenmukaisesti.
Asiassa esitetyn selvityksen perusteella sairaanhoitopiiri oli aloittanut palkkaharmonisointiin tähtäävät konkreettiset toimenpiteet kesällä 2016, jolloin on hyväksytty harmonisointisuunnitelma. Tätä seuranneet neuvottelut palkkaeroja pienentävien palkankorotusten kohdentamisista ovat johtaneet harmonisointiohjelmaan, jota on myös ryhdytty toteuttamaan 1.1.2019 alkaen. Näin ollen sairaanhoitopiirin oli ryhtynyt vuosina 2016–2019 toimiin palkkaerojen poistamiseksi.
KKO painotti ratkaisussaan sitä, että sairaanhoitopiirin pyrkimys poistaa palkkaeroja virka- ja työehtosopimuskausittain tapahtuvin neuvotteluin oli ollut ymmärrettävä menettelytapa, kun otettiin huomioon sairaanhoitopiirin taloudellinen tilanne ja käytettävissä olleiden varojen rajallisuus.
6. Mitä kantaa ratkaisu vahvistaa?
Ratkaisu vahvistaa korkeimman oikeuden aiempaa oikeus-käytäntöä. Oikeuskäytännöstä ei voida johtaa mitään täsmällistä, yleisesti hyväksyttävissä olevaa enimmäisaikaa sille, missä ajassa palkkaerojen harmonisointi tulisi toteuttaa. Kohtuullista aikaa arvioitaessa kunkin tapauksen olosuhteet on huomioitava kokonaisvaltaisesti.
Mitä aiempi oikeuskäytäntö sanoo palkkaharmonisoinnista?
Korkeimman oikeuden oikeuskäytännössä on katsottu, että samasta tai samanarvoisesta työstä on maksettava sama palkka. Myös palkan määräytymisperusteiden on oltava yhteneväiset samassa tai samanarvoisessa työssä.
Työnantajan on poistettava palkkaeroja kohtuullisessa ajassa
Korkein oikeus totesi lähtökohtanaan, että liikkeen luovutus 1.1.2014 on alun perin ollut hyväksyttävä syy palkkaerojen syntymiselle. Työnantajan on kuitenkin tullut mahdollisuuksiensa mukaan ryhtyä toimenpiteisiin palkkaerojen poistamiseksi kohtuullisessa ajassa (KKO 2004:103, kohta 6, KKO 2013:10, kohta 27, KKO 2013:11, kohta 25 sekä TT 2011–29 ja TT 2018–18).
Työnantajalle on annettava mahdollisuus kohtuulliseen siirtymäaikaan
Vaatimus työntekijöiden tasapuolisesta kohtelusta edellyttää, että työnantajan on mahdollisuuksiensa mukaan pyrittävä korjaamaan erilaisten palkkausjärjestelmien soveltamisesta johtuvat palkkaerot. Työnantajalle on kuitenkin annettava mahdollisuus yhtenäistää eriperusteiset palkat kohtuullisessa siirtymäajassa. Kun palkat oli saatu kahdessa vuodessa työnantajan toimin harmonisoitua, työnantaja oli kohtuullisessa ajassa yhtenäistänyt palkkauksen ehdot. (KKO 2013:10)
KKO arvioi kohtuullista siirtymäaikaa samoin tapauksessa, jossa siirtymävaihe kesti yhden vuoden ja viisi kuukautta. (KKO 2013:11)
Työnantajalla ei ollut hyväksyttävää syytä palkkaeroille
Työnantajan katsottiin rikkoneen työntekijöiden tasapuolisen kohtelun vaatimusta, kun työnantaja oli vielä viisi vuotta liikkeen luovutuksen jälkeen maksanut työntekijöilleen erisuuruista palkkaa. Vaativuustasoltaan matalammasta tehtävästä oli maksettu korkeampaa palkkaa kuin vaativammasta tehtävästä.
Työtuomioistuin ei pitänyt tässä tapauksessa työnantajan taloudellista tilannetta hyväksyttävänä syynä palkkaeroille. Vaikka palkkausjärjestelmä oli uudistettu liikkeen luovutuksen jälkeen 1.9.2006 ja palkkoja oli yhdenmukaistettu, suunnitelmaa palkkaerojen poistamiseksi ei ollut enää vuoden 2012 jälkeiseen aikaan, jolloin liikkeen luovutuksesta oli kulunut viisi vuotta. (TT 2018–18)
19.4.2024