Johtajiksi edetään yleensä aikaisintaan nelikymppisinä – katso, mitä muuta tilastot paljastavat julkisen alan johtajista
Kunta- ja hyvinvointialalla on noin 30 000 johtajaa ja esihenkilöä. Heidän osuutensa koko alan henkilöstöstä on noin seitsemän prosenttia. Keskimäärin johtajia on yksi neljäätoista alaista kohden.
Kunta- ja hyvinvointialalla työskenteli lokakuussa 2022 noin 440 000 palkansaajaa. Heistä noin 30 000 työskenteli johto- tai esihenkilötehtävissä. Tässä tilastoanalyysissa kunta- ja hyvinvointialan johtajat ja esihenkilöt on jaettu kahteen ryhmään: ylimpään johtoon ja keskijohtoon.
Ylimpään johtoon luokiteltiin kunta- ja hyvinvointialan virkamiesjohto, kuten kunnan- tai kaupunginjohtajat, pormestarit, erilaiset hallinto-, talous-, kehitys-, henkilöstö- ja toimialuejohtajat. Muut nimikkeet on laskettu keskijohtoon.
Johtajiksi on katsottu kaikki, joiden ammattinimike sisältää sanan johtaja tai johtava, pormestari, päällikkö, esimies tai esihenkilö, palomestari tai rakennusmestari, rehtori, ylihoitaja tai osastonhoitaja tai ylilääkäri. Luokittelu tehtiin olettaen, että näissä tehtävissä olisi ainakin todennäköisesti esihenkilövastuuta.
Tiedot perustuvat Tilastokeskuksen kuntasektorin palkat 2022 -aineistoon. Luvuissa on mukana nykyisten hyvinvointialueiden henkilöstö.
Johtajaksi yleensä nelikymppisenä
Kunta- ja hyvinvointialan johtajista kaksi kolmasosaa on naisia. He työskentelevät esihenkilötehtävissä sekä sosiaali- ja terveyspalveluissa että kulttuurin ja vapaa-ajan palveluissa. Ympäristön ja rakentamisen toimialalla naisten osuus johtajista ja esihenkilöistä on vähäisin, jossa heitä on vain runsas kolmannes. Ylimmän johdon edustajat ovat keskijohtoa pari vuotta vanhempia ja useammin miehiä.
Johtajien keski-ikä oli 51 vuotta. Tilastojen perusteella useimmat etenevät johtajaksi aikaisintaan nelikymppisinä. Sitä nuorempia on vain noin joka kymmenes.
Kunta- ja hyvinvointialalle tarvitaan uusia johtajia tulevaisuudessakin. Eläkeiän saavuttaa seuraavan viiden vuoden aikana ylimmässä johdossa joka neljäs (23 %) ja keskijohdossa joka viides (19 %).
Koulutustausta liittyyjohdettavaan toimialaan
Johtajista ja esihenkilöistä runsas puolet (58 %) on suorittanut ylemmän korkea-asteen tutkinnon. Ylimmässä johdossa tutkinnon on suorittanut neljä viidestä (82 %).
Johtajan ja esihenkilön koulutusala on usein yhteydessä johdettavaan toimialaan. Rakentamisen ja ympäristötoimen johtajat ovat useimmin tekniseltä alalta. Kulttuuri- ja virkistystoimen johtajista lähes puolella on humanistisen tai taidealan koulutus.
Ylimmässä johdossa yleisin on yhteiskunnallinen, oikeus- tai hallintoalan koulutus. Terveys- ja hyvinvointialan tutkinnon suorittaneita on joukossa lukumääräisesti eniten.
Keskijohdon esihenkilöistä vajaalla puolella (41 %) oli terveys- ja hyvinvointialan tutkinto. Ylimmässä johdossa tämän alan tutkinto oli joka kuudennella (15 %).
Hallinnossa suhteellisesti eniten johtajia
Useimmat ylimmän johdon tehtävät ovat hallinto- ja tukipalveluissa. Toimialalla johtajien osuus oli suurin, lähes viidennes (18 %) henkilöstöstä. Seuraavaksi eniten johtajia suhteessa henkilöstöön oli rakentamisen ja ympäristöpalveluiden toimialalla, 12 prosenttia.
Johtajia suhteessa muuhun henkilöstöön oli suhteellisesti muita vähemmän koulutustoimialalla ja sosiaalipalveluissa, noin 4 prosenttia. Se tarkoittaa 26:ta työntekijää yhtä johtajaa kohden.
19.4.2024