Tilastot
1
/2024

Riikka Krause, työmarkkinatutkija ja Niina Paakkonen, työmarkkina-tutkija

Henkilöstön työvuorotoiveet toteutuvat lähes aina

Sote-alan työnantajat kuuntelevat henkilöstön työvuorotoiveita sekä ennakkoon että työvuoroja muutettaessa. Muutokset työvuoroihin ovat keskimäärin vähäisiä, ja ne tehdään yleensä työntekijän suostumuksella.

aikataulu.

Sote-alan esihenkilöt kuuntelevat herkällä korvalla henkilöstön työvuorotoiveita. Tämä ­kävi ilmi, kun Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT ja alan pääsopijajärjestöt selvittivät ­kyselyllä ­SOTE-sopimuksen henkilöstön työvuorosuunnittelua ja syitä työvuoroluettelon muuttamiseen. ­Kyselyn tekemisestä sovittiin kunta- ja hyvinvointialan sopimusratkaisussa 2022–2025. Se toteutettiin elo-marraskuussa 2023.

Kyselystä käy ilmi, että työntekijät voivat ilmoittaa työvuorotoiveistaan etukäteen lähes ­kaikissa ­sote-alan yksiköissä (94 prosenttia). Työnantajat pyytävät työntekijöiltä toiveita, ja toiveet myös ­toteutuvat lähes aina. Esitettyjen toiveiden määrä vaihtelee. Joissain yksiköissä työvuorotoiveita saa esittää tietyn määrän, toisissa määrää ei ole ­rajattu. Työvuoroluettelo annetaan tiedoksi useimmiten viikkoa ennen työaikajakson alkamista.

 

Työnantajalta ja henkilöstöltä yhteinen vastaus

KT lähetti työvuorosuunnittelua koskevan kyselyn kaikille hyvinvointialueille ja hyvinvointiyhtymille, joista siihen vastasi organisaation oman valinnan mukaan vaihteleva määrä yksiköitä. Kyselyyn saatiin 139 vastausta 20 organisaatiosta.

Vastanneista yksiköistä 49 oli erikoissairaanhoidon, 36 perusterveydenhuollon ja 29 ympärivuorokautisen hoiva- ja laitosasumisen yksiköitä. 25 oli muita sosiaalipalveluiden yksiköitä. Kyse­lyssä ­yksiköiltä pyydettiin antamaan vastaus työnantajan edustajan ja henkilöstön edustajan yhteisenä.

 

Työvuorosuunnitteluun mahdollisuus vaikuttaa

Tiedusteluun vastanneista yksiköistä lähes joka toisessa on käytössä autonominen työvuorosuunnit­telu. Autonominen työvuorosuunnittelu antaa työntekijöille mahdollisuuden vaikuttaa omiin työaikoi­hinsa, ­mikä nousi kyselyssä useasti esiin myönteisenä asiana. Kyselyssä ei määritelty autonomisen työvuorosuunnittelun käsitettä.

Kyselyn mukaan autonominen suunnittelu on yleisempää erikoissairaanhoidon yksiköissä ja ­kyselyn luokassa muut sosiaalipalveluyksiköt. Esihenkilö suunnittelee työvuorot joka neljän­nessä ­yksikössä. Keskitetty työvuorosuunnittelu on käytössä lähes joka viidennessä paikassa. Lähes kaikki yksiköt käyttävät työvuorojen ­suunnittelussa ­jotakin työaikasuunnitteluohjelmaa.

 

Yleisin syy muutoksiin on sairastuminen

Kysely kertoo, että vaikka työvuoroluettelo laadittaisiin huolellisesti, vuoroja voidaan joutua muuttamaan. Seurantajakson aikana työvuoroluetteloon tehtiin muutoksia lähes kaikissa kyselyyn vastan­neissa yksiköissä.

Yleisin syy muutoksille oli työntekijän oma tai työkaverin sairastuminen, mikä saattoi aiheuttaa tarvetta nopeille järjestelyille. Usein vuoroja muutettiin myös työntekijän omasta pyynnöstä. Muita ­s­yitä työvuorojen muuttamiseen ovat muuttuneet tarpeet työn teettämisessä, tilapäiset hoitovapaat tai virheellinen suunnittelu.

Kyselyssä selvitettiin myös sitä, kuinka paljon työvuoroja muutettiin seurantajakson aikana. Yleisintä oli, että työvuoroluetteloon tehtiin vähäisiä muutoksia, 1–2 muutosta / työntekijä työaikajakson ­aikana. Näin vastasi 68 prosenttia. Jos työvuoroluetteloa jouduttiin muuttamaan, muutokset tehtiin lähes ­aina työntekijän suostumuksella (98 prosenttia vastauksista).

Suurimmassa osassa yksiköistä oli käytössä kolmen viikon työaikajakso. Vastaajilta kysyttiin, ­kuinka työaikajakson pituus vaikuttaa muutostarpeisiin. Runsas kolmannes vastasi, että mitä pidempi työaikajakso, sitä enemmän muutostarpeita. Toisaalta lähes 40 prosenttia katsoi, ettei jakson pituus vai­kuta lainkaan. Osa katsoi,  että mitä pidempi työaika­jakso, sitä vähemmän muutostarpeita. Osa yksi­köistä ei osannut arvioida vaikutusta.

 

Poissaolotilanteita ratkotaan monin tavoin

Toimintatavat yllättävissä poissaolotilanteissa vaihtelivat yksiköittäin. Yleisintä oli käyttää kiertävää ­sijaista. Tavallista oli myös paikata poissaolo omalla henkilöstöllä työvuoroluetteloa muuttamalla, teettää lisä- ja ylityötä tai  käyttää määräaikaiseksi rekrytoituja työntekijöitä. Yksiköissä käytettiin myös vuokratyöntekijöitä ja varallaolojärjestelyjä. Oli myös paljon yksiköitä, joissa näitä keinoja ei käytetty lainkaan. ■ 

 


Myös päiväkotien työvuorosuunnittelussa kuunnellaan henkilöstöä

Työnantajat pyrkivät turvaamaan päiväkotien henkilöstölle sujuvan arjen. Useimmiten toiveita selvitetään ennen työvuorolistan tekoa. Valtaosa päiväkotien johtajista kysyy henkilöstön toiveita ennen työvuorolistan tekoa. Näin toimii peräti 87 prosenttia päiväkotien johtajista. Toiveista lähes kaikki (99,5 prosenttia) myös toteutetaan. Tieto on ilahduttava, koska vaikutusmahdollisuudet työaikoihin ovat tärkeitä henkilöstön hyvinvoinnille.

Tieto perustuu varhaiskasvatuksen henkilöstön työaikoja koskevaan kyselyyn, jonka toteuttivat ­ Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT, Sosiaali- ja terveysalan neuvottelujärjestö SOTE ry (Tehy, Super) ja Julkisen alan unioni JAU ry (JHL, Jyty).

Kyselyyn vastasivat kunnallisten päiväkotien johtajat, mutta useammassa kuin joka toisessa vastauk­sessa oli mukana työntekijöiden edustaja (54 prosenttia).

Vastaajajoukko oli melko laaja, sillä tiedusteluun vastasi lähes puolet (49 prosenttia) kunnallisten päiväkotien johtajista. ­Vastauksia saatiin 77 prosentista Manner­-Suomen kuntia.

Kyselyssä vastaajia ohjattiin vastaamaan siten, ­että vastauksessa huomioon otetun päiväkodin ryhmän auki­oloajat olivat päiväkodin laajimmat.

Valtaosa päiväkotien ryhmistä on auki perheiden tarpeiden mukaan arkisin 11 tai 12 tuntia vuorokau­dessa. Osa päiväkodeista tarjoaa laajempaa aukioloaikaa vuorohoitoa tarvitseville lapsille. Laajinta vuorohoitoa tarjoavat päiväkodit ovat auki ympäri vuorokauden jopa 365 päivänä vuodessa.

 

Varhaiskasvatuksen tarve vaihtelee

Tiedustelun vastausten perusteella päiväkotilasten varhaiskasvatuksen tarve vaihtelee viikoittain niin, että se on huomioitava työvuorosuunnittelussa.

Jos päiväkotiryhmä on auki alle 12 tuntia vuorokaudessa, noin 40 prosenttia työvuorosuunnittelusta vastaavista ilmoitti, että varhaiskasvatuksen tarve vaihtelee viikoittain. Ympäri vuorokauden toimivista yksiköistä kaikki vastasivat varhaiskasvatuksen tarpeen vaihtelevan viikoittain. Laajennettua palvelua tarjoavista yksiköistä näin vastasi 96 prosenttia.

Hoidon tarve vaihtelee sitä enemmän, mitä laajemmat aukioloajat päiväkotiryhmällä oli. Päiväkoti eroaa esimerkiksi koulusta siinä, että kunnalla on hyvin laaja velvollisuus järjestää varhaiskasvatusta lapsen subjektiivisen oikeuden lisäksi vanhempien työssäkäynnin tai opiskelun mukaan myös iltaisin, öisin ja viikonloppuisin.

Päiväkotilasten hoidontarpeen muutokset vaikuttavat työntekijöiden työvuoroihin. Siksi myös päiväkotien henkilöstön työvuoroja joudutaan kyselyn mukaan toisinaan muuttamaan jopa viikoittain.

Ympärivuokautisissa tai laajennetun toiminnan ryhmissä yksittäisen henkilön työvuoroja joudutaan kyselyn perusteella vaihtamaan keskimäärin kerran viikossa.

Muissa ryhmissä työvuoroja joudutaan muuttamaan keskimäärin kaksi kertaa kuukaudessa. Esimerkiksi kolmen viikon työvuorojaksolla muutosten määrä lisääntyy jakson ensimmäisen viikon jälkeen.

 

Vuoronvaihdon syinä usein sairastumiset

Työvuoroluettelon muuttamisen syistä yleisimpiä ovat työntekijän sairastuminen tai hänen lapsensa sairastuminen.

Työvuoroihin tulee usein muutoksia myös sen ­takia, että päiväkotilasten hoidon tarpeissa tulee muutoksia tai työntekijä itse toivoo työvuoroihin muutoksia.

Muita tiedustelussa esille tulleita syitä muutoksille ovat esimerkiksi varhaiskasvattajien tarve muissa päiväkodeissa tai päiväkodissa järjestettävä huoltajakeskustelu tai vanhempainilta. ■ 

23.2.2024

Yhteystiedot

Riikka Krause

työmarkkinatutkija
Puhelin:
+358 9 771 2231
Matkapuhelin:
+358 40 827 4170
Sähköposti:
Riikka.Krause@kt.fi
Organisaatio:
Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT