Suomen työmarkkinamallia kehitetään
KT:n toimitusjohtaja Markku Jalonen kirjoittaa, että keskustelut Suomen työmarkkinamallin kehittämisestä käynnistyivät 24. marraskuuta. KT ja neljä EK:n liittoa oli kutsunut keskeiset liitot ja neuvottelujärjestöt saman pöydän ääreen, koska työministeri Arto Satonen toivoi työmarkkinajärjestöjen aloittavan keskustelut uudesta sopimisen mallista.
Suomessa ei ole ollut kaikkien sopijaosapuolten hyväksymää työmarkkinamallia sen jälkeen, kun EK irtautui yksipuolisesti keskitetyistä työmarkkinasopimuksista. KT ja muut työmarkkinakeskusjärjestöt neuvottelivat tuloksetta uudesta työmarkkinamallista kilpailukykysopimuksen yhteydessä.
Kysymys yhteisestä työmarkkinamallista on nyt aktualisoitunut, koska Petteri Orpon hallituksen ohjelmassa otetaan varsin poikkeuksellisesti kantaa työmarkkinajärjestöjen neuvottelutoiminnan ydinkysymyksiin. Hallitusohjelman mukaan valtakunnansovittelija tai erityisen vaikeisiin yhteiskuntavaarallisiin työtaisteluihin asetettava sovittelulautakunta eivät voisi enää ylittää palkankorotusten yleistä linjaa.
Pitkälti sen vuoksi että yhteisesti hyväksytty työmarkkinamalli on puuttunut, työmarkkinasopimukset ovat syntyneet viime vuosina usein vasta lakonuhkien tai toteutuneiden työtaisteluiden jälkeen. Esimerkiksi kunta-alan laajoissa lakoissa vuonna 2022 menetettiin 723 390 työpäivää ja työtaisteluihin osallistui 141 580 palkansaajaa. Ilman työriitalain mukaista sovittelujärjestelmää lakot olisivat olleet laajempia ja pitempiä.
Keskustelut ovat käynnistyneet rakentavassa hengessä, vaikka asia on vaativa. Olennaista on arvioida mallin nykytilaa ja pyrkiä löytämään yhteisiä kehittämisehdotuksia. Tavoitteena tulisi olla sopijaosapuolten ja toimialojen yhteinen näkemys työmarkkinamallista ja sen kehitysnäkymistä, mikä korvaisi hallitusohjelman kirjauksen.
15.12.2023