Liikaa maksettu palkka voidaan periä takaisin

Jossain tilanteissa työntekijälle tai viranhaltijalle on voitu maksaa palkkaa virheellisesti esimerkiksi palkanmaksun perusteiden muuttuessa.

Työnantajalla on oikeus periä liikaa maksettu palkka takaisin. Palkan kuittausoikeudesta on sopimusmääräys KVTESin II luvun 20 §:n 1 momentissa, jossa viitataan työsopimuslain 2 luvun 17 §:ään. Sopimusmääräyksen 2 momentissa on vastaavasti viitattu kunnan ja hyvinvointialueen viranhaltijasta annettuun lakiin (ns. viranhaltijalaki), jossa säädetään työnantajan oikeudesta periä takaisin aiheettomasti maksettu palkka tai muu palvelussuhteesta johtuvan etuus.

Vastaavat sopimusmääräykset löytyvät Hyvinvointialan yleisen virka- ja työehtosopimuksen (HYVTES) II luvun 20 §:stä.

Liikaa maksetun palkan kuittaaminen palkasta

Ennen kuin työnantaja ryhtyy minkäänlaisin toimiin, työntekijälle tulisi tiedottaa liikaa maksetusta palkasta ja esittää vaatimus sen takaisinmaksusta. Työn­antajan ja työntekijän välillä voidaan sopia, että työn­tekijä palauttaa summan oma-aloitteisesti ilman palkasta kuittaamista.

Palkka voidaan myös vähentää eli kuitata seuraavasta palkanmaksusta. Palkkaa ei saa kuitata siltä osin kuin se on ulosottokaaren mukaan jätettävä ulosmittaamatta. Kyseessä on palkan suojaosuus, joka on jätettävä maksettavaksi.

Jos kyseessä on suuri summa tai pidemmältä ajalta kertynyt perusteeton etu, voi olla kohtuullista sopia työntekijän kanssa takaisinmaksusuunnitelmasta. Palautusvelvollisuutta on joissain tapauksissa soviteltu myös kohtuusperustein (KKO 1983 II 174).

Viranhaltijalla takaisinperintä vaatii päätöksen

Viranhaltijalaissa on säädetty erikseen viranhaltijoiden palkan takaisinperinnästä. Aiheettomasti maksettu palkka tai muu palvelussuhteesta johtuvan taloudellisen etuuden määrä saadaan periä takaisin.

Takaisinperintä voidaan suorittaa myös siten, että perittävä määrä vähennetään seuraavan tai seuraavien palkanmaksujen yhteydessä viranhaltijan palkasta, jos viranhaltija on edelleen saman työnantajan palveluksessa. Takaisinperintää koskevassa päätöksessä on mainittava takaisin perittävä määrä ja takaisinperinnän peruste. (Viranhaltijalaki 56 §. 1 momentti.)

Takaisinperintä edellyttää selvää virhettä

Perusteettoman edun takaisinperintä tai kuittaaminen palkasta edellyttävät, että kyseessä on selvä virhe, esimerkiksi laskuvirhe tai muu ilmeinen erehdys.

Korkein hallinto-oikeus (KHO) antoi marraskuussa 2018 ratkaisun, jossa kaupungin henkilöpalvelupäällikkö oli päättänyt viranhaltijalle aiheettomasti maksetun palkan takaisinperinnästä.  Palkan virheellisyys oli johtunut työnantajan edustajan virheellisestä käsityksestä siitä, että viranhaltijalla olisi ylemmän korkeakoulututkinnon mukaisen palkkahinnoittelu­kohdan soveltamisen edellytyksenä oleva korkeakoulututkinto.

KHO katsoi, että koska palkanmaksu ei ollut perustunut viranomaisen tekemään lainvoimaiseen hallintopäätökseen, jossa palkkahinnoittelun soveltamisen edellytyksiä olisi nimenomaisesti tutkittu ja harkittu ja ottaen huomioon viranhaltijan oma menettely, palkan takaisinperintää ei voitu pitää kohtuuttomana. (KHO:n ratkaisu 19.11.2018/5349)

Oikeus takaisinperintään vanhenee

Viranhaltijalaissa on erikseen säädetty takaisin­perinnän vanhentumisesta. Oikeus takaisinperintään menetetään, jos takaisinperinnästä ei ole päätetty tai pantu vireille kolmen vuoden kuluessa sen kalenterivuoden päättymisestä, jonka aikana aiheeton palkan tai muun etuuden määrä on maksettu.

KHO antoi 2017 ratkaisun, jossa katsottiin, että kaupungin päätös takaisinperinnästä ei katkaissut hallintoriitahakemuksen vireillepanon määräaikaa. Kaupungin olisi pitänyt laittaa hallintoriitahakemus vireille  kolmen vuoden määräajassa palkan maksamisesta. (KHO:2017:126)

Työsopimuslaissa ei ole erillistä määräystä perusteettomasta edusta tai sen vanhentumisesta, minkä vuoksi oikeuskirjallisuudessa on pidetty työsuhteisten osalta oikeudellisesti tulkinnanvaraisena, sovelletaanko vanhentumiseen työsopimuslain 13 luvun 9 §:ä vai velan vanhentumisesta annetun lain 4 §:ä.