”Työvuorojärjestelyt tukevat palveluja”
"Hyvät työaikajärjestelyt rakentavat toimivien sosiaali- ja terveyspalvelujen perustaa. Työvuorosuunnittelulla määritellään paitsi työn tekemistä, myös helpotetaan työn ja vapaa-ajan yhteensovittamista", KT:n johtava työmarkkinalakimies Mirja-Maija Tossavainen kertoo.
Sote-alalla työaikajärjestelyillä ja työvuorosuunnittelulla on keskeinen merkitys, sillä esimerkiksi sairaaloissa ja hoitokodeissa pitää olla aina joku kantamassa vastuuta.
Hyvinvointialueilla noudatettavan SOTE-sopimuksen soveltamispiirissä teetetään miljoonia tunteja työtä pelkästään viikkotasolla.
Mitä siis on hyvä työaikasuunnittelu eli käytännössä vuorolistojen laadinta?
– Oikean osaamisen hallitsevaa henkilöstöä pitää olla riittävä määrä oikeaan aikaan oikeassa paikassa, KT:n johtava työmarkkinalakimies Mirja-Maija Tossavainen tiivistää.
Hyvä suunnittelu ottaa huomioon työaikaergonomian vaatimukset ja mahdollisuuksien mukaan myös henkilöstön työaikatoiveet. Kaikkia toiveita ei voida toteuttaa, mutta työntekijöitä pitää kohdella tasapuolisesti.
Enemmistö työskentelee jaksotyössä
Sosiaali- ja terveydenhuollon työ- ja virkaehtosopimuksessa on sovittu useasta työaikamuodosta, joita sovelletaan sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisiin. Noin 70 prosenttia sopimuksen piirissä olevasta henkilöstöstä työskentelee jaksotyössä.
Jaksotyöllä tarkoitetaan sitä, että työntekijällä ei ole vuorokautista tai viikoittaista ylityörajaa, vaan ylityöt ovat jaksokohtaisia. Kolmen viikon täydessä jaksossa työtä on 114 tuntia 45 minuuttia, ja vasta tämän päälle tulevat työt ovat ylitöitä.
SOTE-sopimus solmittiin vuonna 2021 ja työaikamääräykset laadittiin kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen (KVTES) pohjalta. Sittemmin sopimuksessa on kehitetty nimenomaan jaksotyötä koskevia määräyksiä. Kehittämisessä on pyritty edistämään työn ja vapaa-ajan yhteensovittamista ja riittävää lepoa sekä palvelujen toteuttamista turvaavia työaikajärjestelyjä.
– Työntekijöiden työaikatarpeet ja toiveet ovat erilaisia, ja yleisesti vapaa-aika on ihmisille yhä tärkeämpää. Määräyksillä on pyritty luomaan liikkumavaraa puolin ja toisin työaikajärjestelyihin ja suunnitteluun.
Jaksotyön vuorokausilepo voi olla vähemmän kuin 11 tuntia, jos asiasta on tehty paikallinen sopimus ja se sopii työntekijälle. Riittävistä vapaapäivistä ja palautumisesta pyritään huolehtimaan vapaa-aikamääräysten avulla. Niiden nojalla tulee suunnitella kaksi vapaapäivää viikossa, mutta vapaapäivät voidaan sijoitella työaikajaksolla joustavasti.
Määräyksiä on muutettu pitkälti määräaikaisten sopimusmääräysten eli soveltamiskokemusten kautta. Tämän sopimuskauden uutuus on kuuden viikon työaikajakso, johon liittyy joukko erityismääräyksiä. Esimerkiksi kuuden viikon jaksolle osuvat arkipyhät on annettava työaikajaksolla kokonaisina vapaapäivinä. Muutamat työnantajat ovatkin ottaneet kuuden viikon työaikajakson käyttöön.
Yleistyöaikaa tekee karkeasti noin 10 prosenttia sote-alan työntekijöistä. Vuonna 2023 yleistyöajalla olevat saivat oikeuden siihen, että he voivat valita joutuisan ruokailun työajalla tai työaikaan kuulumattoman lepotauon. Jaksotyössä mahdollisuus tähän on ollut jo vanhastaan.
Isossa kuvassa kehitettävää riittää
Kun nykyinen Sote-sopimus solmittiin vuosiksi 2022–2025, samalla sopimuskaudelle asetettiin työaikatyöryhmä. Ryhmässä on edustus KT:stä sekä palkansaajien Sotesta, JUKOsta ja JAUsta. Ryhmän tehtävänä on jatkaa työaikajärjestelmien ja -määräysten kehittämistä. Mirja-Maija Tossavainen edustaa ryhmässä KT:ta.
Käytännössä sopimuksiin ei kesken sopimuskauden tehdä juuri muutoksia. Perinteisesti työryhmät ovat pitkälti työskennelleet silmällä pitäen neuvottelukierroksia, jos yhteisiä edistettäviä asioita ja yhteisymmärrystä on löytynyt.
Toimeksiantonsa mukaan ryhmän tehtävänä on jatkaa työaikajärjestelmien ja -määräysten kehittämistä. Ryhmä selvittää matkustamisen, uusien työntekotapojen ja usean työpisteen aiheuttamia muutostarpeita työaikamääräyksiin. Muutokset voivat liittyä esimerkiksi matkakustannusten korvaukseen.
Työryhmä voi myös neuvotella muutoksia ”aika ajoin tehtävään työhön”. Tällä tarkoitetaan ensihoitoa, joissa työvuorot sinänsä voivat kestää aluehallintoviraston myöntämän poikkeusluvan nojalla jopa 24 tuntia, mutta vain osa työtunneista on aktiivisia.
Ryhmä voi simuloida ja pilotoida erilaisia työaikamalleja ja määräyksiä, mutta toistaiseksi näin ei ole tehty.
– Mutta kyllä isossa kuvassa kehitettävää riittäisi, Tossavainen sanoo.
”Vapaa-aika on ihmisille yhä tärkeämpää.”
Mirja-Maija Tossavainen
työmarkkinalakimies
Työvuoroluettelokyselyn tulokset valmistuneet
Työaikatyöryhmä toteutti vastikään hyvinvointialueilla kyselyn siitä, miten työvuorolistoja yleensä suunnitellaan ja millaisia muutoksia niihin joudutaan tekemään jälkikäteen. Selvitystehtävä perustui viime vuoden sopimusratkaisuun ja valtakunnansovittelijan sovintoesitykseen.
Kyselyyn osallistui parikymmentä hyvinvointialuetta, ja tulokset olivat lähtökohtaisesti myönteisiä. Työntekijöiden työaikatoiveet otettiin suunnittelussa yleisesti ottaen hyvin huomioon. Kun muutoksia työvuoroihin jouduttiin tekemään, ne johtuivat lähinnä sairauspoissaoloista ja työntekijöiden omasta pyynnöstä.
Tossavainen kehottaa käymään kyselyn vastaukset ja tulokset läpi myös paikallisella tasolla palavereissa. Kyselyyn vastattiin mukavasti, ja sen avulla saatua tietoa kannattaa hyödyntää myös paikallisesti.
– Tulevaisuudessa on kiinnostava nähdä, miten teknologian kehittyminen ja tiedolla johtamisen toimintatapojen edelleen vahvistuminen heijastuvat työvuorosuunnitteluun ja -järjestelyihin.
12.12.2023