Työelämän kehittäminen
1
/2023

Teksti: Taru Berndtson Kuvat: Eeva Anundi

"Missä kunnanjohtajaksi ylipäänsä kasvetaan?"

Hyvinkään kaupunginjohtaja Johanna Luukkosen mielestä julkisen alan johtaminen on viime vuosina kehittynyt hyvään suuntaan. Mutta miksi viime vuosina moneen avoimeen kunnanjohtajan paikkaan ei ole löytynyt kiinnostuneita hakijoita?

Johanna Luukkanen.

Viime vuosina moneen avoimeen kuntajohtajan paikkaan ei ole löytynyt kiinnostuneita hakijoita. Johanna Luukkonen epäilee, että hakijoita voi karkottaa paitsi työn vaativuus, niin myös sen julkisuus.

 

Kun Johanna Luukkonen aloitti Hyvinkään kaupunginjohtajana vuonna 2021, oli kaupunki hänelle jo ennestään tuttu paitsi kotikaupunkina myös työpaikkana. Luukkonen on toiminut Hyvinkäällä päiväkotien johtajana, varhaiskasvatuksen aluepäällikkönä ja hankintapäällikkönä yhteensä 12 vuotta.

Erilaiset tehtäväsisällöt kertovat Luukkosen monipuolisista mielenkiinnon kohteista, halusta oppia uutta sekä löytää ratkaisuja. Urapolun varrella hän on suorittanut myös useamman tutkinnon.

– Opinnot ovat nousseet aina työn vaatimuksista. Voi sanoa, että työ on aina tuupannut koulutielle.

Luukkosen aivan ensimmäinen koulutus on liikunnanohjaaja. Työskennellessään liikunnanopettajana hänestä tuntui siltä, että olisi mielekästä päästä vaikuttamaan lasten kehitykseen jo varhain. Niinpä hän kouluttautui lastentarhanopettajaksi ja päätyi nopeasti päiväkodin johtajan tehtäviin.

Myöhemmin tie vei varhaiskasvatuksen aluepäälliköksi Hyvinkäällä ja yksityisten päiväkotien valvojaksi. Tehtävässä Luukkonen joutui etsimään vastauksia asiakkaita koskeviin, hallinnollisesti ja juridisesti hankaliin kysymyksiin. Taas hän haki vastauksia opinnoista ja suoritti hallintotieteiden maisterin tutkinnon oikeustieteistä.

Tässä vaiheessa hänen kiinnostuksensa oli herännyt myös kuntien hankintoja kohtaan. Kun Hyvinkäältä vapautui hankintapäällikön sijaisuus, Luukkonen sai paikan.

Mieli paloi kuitenkin vielä laajempaan vaikuttamiseen. Syntyi ajatus lähteä kokeilemaan kuntajohtajan uraa. Sen Luukkonen aloitti Kangasniemeltä. Sieltä tie vei Laitilaan ja edelleen Raumalle. Urasiirto oli menestyksekäs, sillä kahdelle paikkakunnalle hänet valittiin yksimielisesti ja Hyvinkäälle kutsumismenettelyn kautta.

Kuntajohtamisen täyskäsi

Luukkonen havainnollistaa kaupunginjohtajan työkenttää viiden sormen mallilla, jota hän kutsuu täyskäden verkostojohtamiseksi. Ensimmäisen verkoston muodostaa oma organisaatio, eli kunnan työntekijät. Toisen muodostavat luottamushenkilöt, jotka viitoittavat kunnanjohtajan työtä. Lähiesihenkilönä toimii kunnanhallituksen puheenjohtaja.

Kolmas sormi ovat kuntalaiset, neljäntenä elinkeinojohtaminen ja viimeisenä viranomaisyhteistyö esimerkiksi ministeriöiden, aluehallintovirastojen ja ELY-keskusten kanssa.

Luukkosen mukaan suhteessa luottamushenkilöihin on tärkeää keskittyä vuorovaikutukseen ja asioiden valmisteluun. Vuorovaikutuksessa on tunnistettava, milloin kyse on tietojen hakemisesta, milloin tiedottamisesta.

Elinkeinojohtamisessa kunnan tehtävänä on mahdollistaa yritysten kasvu ja kehitys. Jotta se onnistuu, kunnan johtajien on osattava kuunnella yrityksiä. Luukkonen kertookin tapaavansa kunnassa toimivien yritysten johtajia viikoittain. Kuntalaisista puhuessaan Luukkonen innostuu.

– Kuntajohtamisessa erityistä ovat kuntalaiset. Kanssakäyminen on välillä haastavaa ja aikaa vievää, mutta myös palkitsevaa. Haluan kuulla  ajankohtaiset kuulumiset kuntalaisilta itseltään. Esimerkiksi Kangasniemellä kävin tapaamassa Teboilin pyöreän pöydän miehiä ja täällä Hyvinkäällä olen tavannut kuntalaisia torilla. Juuri eilen kävin juttelemassa eräässä kyläneuvottelukunnassa.

Kosketus kuntalaisiin on myös yksi syy, miksi Luukkonen on aina muuttanut johtamaansa kuntaan asumaan. Kunnassa asuva kuntajohtaja kokee hänen mielestään asioita eri tavalla.

Täyskäden verkostojohtamisessa jokaisesta viidestä sormesta lähtee uusi verkosto, joista lähtee vielä omia haarojaan. Luukkonen painottaa, että kaikkien viiden sormen verkostot ovat yhtä tärkeitä. Johtajan taitoa on osata arvioida, kuinka pitkälle verkostoa on missäkin asioissa itse mentävä ja missä asioissa on taas luotettava esimerkiksi omaan henkilökuntaan.

Johtajana julkisella ja yksityisellä

Johanna Luukkosella on johtajakokemusta myös yksityiseltä puolelta pörssiyhtiöstä, kun hänet kutsuttiin perustamaan yksityistä päiväkotiketjua. Kokemus oli tärkeä johtamiskoulu.

–”Toiselle puolelle” pääseminen on oleellinen osa omaa kasvutarinaani johtamisessa. Asiat näyttävät erilaisilta riippuen siitä, miltä puolelta niitä katsoo. Yhtiössä oppi myös taloudellista ajattelua ja systemaattista raportointia.

Kaupunginjohtajan työkenttä poikkeaa yritysjohtajan työsarasta Luukkosen mukaan paljon. Yksi olennainen ero on luonnollisesti se, että kunnissa voidaan tehdä valintoja ja päätöksiä myös poliittisten argumenttien perusteella.

Luukkosen mukaan julkisen puolen johtajuus on viime vuosina muuttunut hyvään suuntaan.

– Yhdessä tekeminen ja vuoropuhelu ovat nousseet paljon enemmän esille. Ennen päätöksenteko oli hyvin hierarkkista, ja toki se on sitä toisinaan vieläkin, mutta nykyään asiakaskunnan ja virkamiesten ääntä kuunnellaan enemmän. Enää ei ole sellaista, että tietyn mandaatin omaava ihminen automaattisesti tietäisi asiat, vaan kenttä on täynnä osaajia.

Nykyään kunnissa toimitaan Luukkosen mielestä kiitettävän avoimesti: esimerkiksi talousarviosta kerrotaan eri kokoisille puolueille tasapuolisesti.

– Kunnassa on pystyttävä keskustelemaan kaikkien kanssa, vaikka ei olisikaan samaa mieltä. Päätöksenteon avoimuusvelvoite valmistelussa ja tiedonsaanti vaatimuksena on johtamisessa selkeä ero verrattuna yksityiseen.

Luukkonen on päättänyt olla puolueisiin sitoutumaton ammattijohtaja. Asettuessaan ensimmäistä kertaa kunnanjohtajahakijaksi hän joutui pohtimaan, voisiko se olla este valituksi tulemiselle. Luukkosen mukaan eniten tarvetta on yleensä kuitenkin ammatillisesti hyvälle johtajalle.

Ihmisten johtaja

Luukkonen ei halua tehdä eroa ihmisten ja asioiden johtamisen välillä. Ihmiset tekevät asioita ja kun ihmisten kanssa menee hyvin, niin vaikeatkin asiat ovat mukavia.

– Johtajan rooliin kuuluu sen tietäminen, minne ollaan menossa. Visio ja reitti pitää olla tiedossa. Tärkeintä on siis hahmottaa prosessi, mutta prosesseihin vaikuttavat aina ihmiset. Uskon, että kun ihminen on motivoitunut ja saa onnistumisen kokemuksia, niin se vie asioita eteenpäin. On myös katsottava, ettei työntekijä ole liian kuormittunut ja että hänellä on aikaa.

Myös keskustelun siitä, onko yksityinen vai julkinen parempi esimerkiksi kunnallisten palvelujen tuottamisessa, Luukkonen palauttaa henkilötasolle.

– Olen tullut siihen tulokseen, että aina on kyse ihmisen asennoitumisesta omaan työhönsä. Laatu ja hyvä jälki on seurausta asennoitumisesta ja sitoutumisesta.

Johtajan on osattava katsoa, että oikeat ihmiset tekevät oikeita asioita. Luukkosen mukaan kyse ei ole vain koulutuksesta, vaan ihmisillä on oltava mahdollisuus kehittyä organisaatiossa. Johtajan roolina on olla rinnallakulkija, joskus tuuppaaja ja joskus myös kyseenalaistaja. Johtajalta vaaditaankin tilannetajua.

Yksi Luukkosen tärkeä periaate on lupausten pitäminen. Käytännössä se näkyy esimerkiksi niin, että vaikkapa sovitut palaverit pidetään eikä niiden aikoja vaihdella riippumatta osallistujien mandaatista.

Mistä kuntajohtajat?

Johanna Luukkosen mielestä sekä vaikeinta että palkitsevinta kuntajohtamisessa on työkentän laajuus. Vaikka työssä on periaatteessa normaali työaika, niin tuskin yksikään kuntajohtaja selviää velvoitteistaan normaalissa työviikossa.

– Toisaalta työn suola on sen monipuolisuus; se että se haastaa jatkuvasti. Pidän työn tekemisestä ja olen aina into piukassa oppimassa uutta. Rutiinityötä rakastavalle henkilölle tämä ei sovi. Kuntajohtajalta vaaditaan myös sosiaalisia taitoja ja sitä, että viihtyy ihmisten kanssa. Edelleen on uskallettava olla itse esillä ja ottaa asioita esille.

Luukkonen painottaa, että kun johtaja joutuu laittamaan itsensä likoon, myös palautumisesta on huolehdittava systemaattisesti. Hän herää aina samaan aikaan, syö terveelliset ateriat säännöllisesti ja huolehtii kunnostaan.

Viime vuosina moneen avoimeen kuntajohtajan paikkaan ei ole löytynyt kiinnostuneita hakijoita. Luukkosella ei ole varmaa vastausta siihen, miksi näin on. Yksi syy voi olla yksinkertaisesti sekin, että monet suurten ikäluokkien pitkän linjan johtajat ovat jääneet viime vuosina eläkkeelle. Paikkoja on yhtä aikaa paljon auki.

– Mistä otat kokeneen, jos niitä ei ole ollut kasvamassa? Missä kunnanjohtajaksi ylipäänsä kasvetaan? Ilmeisesti kunnassa ylemmässä virkatehtävässä, mutta moni voi olla siihen tehtävään tyytyväinen, ja vaihtelua ja haasteita kaivatessaan vaihtaa ehkä vastaavaan tehtävään isommassa kunnassa, Luukkonen pohtii.

Luukkonen epäilee, että hakijoita voi karkottaa paitsi työn vaativuus, niin myös sen julkisuus.

– Kunnan johtaminen on julkista työtä, jossa olet kaikkien silmän alla. Julkisuus voi välillä koskettaa perhettäkin. Lapset voivat joutua kohtaamaan sen, että tekstiviestipalstoilla kirjoitetaan äidistä tai isästä. Yrityselämän johtajat eivät yleensä ole tällaisen julkisen arvioinnin kohteena.

Luukkonen uskoo, että myös kuntajohtajien virantäytön julkisuus voi karkottaa hakijoita. Esimerkiksi yksityisen puolen johtaja ei välttämättä halua tehdä tiettäväksi uuden työn hakemista. Toisaalta, jos joku hakee useampaan virkaan tulematta valituksi, saa hän helposti maineen ikuisena hakijana.

Luukkonen ehdottaa, että vain haun loppusuoralle päässeiden nimet julkistettaisiin. Kohdistuuhan valtuuston julkinen valinta lopulta vain heihin.  

17.2.2023