Kuntatyönantaja 6/2018

Kokonaan uudistettu säteilylaki tulee voimaan 15. joulukuuta. Uusimalla säteilylain ja eräitä siihen liittyviä lakeja Suomi panee täytäntöön EU:n säteilyturvallisuusdirektiivin.

Sosiaaliturvan uudistustarpeita ja vaihtoehtoisia malleja kartoitetaan valtioneuvoston kanslian TOIMI-hankkeessa. Tähtäimessä ovat seuraavilla hallituskausilla tehtävät päätökset.

Työmarkkinakeskusjärjestöt esittävät yhdessä aikuiskoulutustuen uudistamista. Työelämän muutos edellyttää jatkuvaa osaamisen uudistamista. Työn ohessa tapahtuvaa opiskelua on tuettava nykyistä paremmin.

Eduskunta on hyväksynyt kaksi muutosta kunnalliseen viranhaltijalakiin. Muutokset koskevat pitkäaikaistyöttömän ottamista määräaikaiseen virkasuhteeseen ja koeajan pidentämistä.

Kunta-alan naisvaltaisuus, vuorottelu- ja opintovapaat sekä projektityöt kasvattavat määräaikaisuuksien määrää. Eniten määräaikaisia on lääkäreissä, vähiten teknisessä henkilöstössä.

KT pitää tärkeänä, että tulevaan hallitusohjelmaan sisältyy suomalaisen työn, innovaatioiden ja osaamisen kehittämisohjelma, joka vauhdittaa ja tukee työn kehittämistä ja uudistamista työpaikoilla.

Elokuun alussa vuosityöaikajärjestelmään siirtyi seitsemän ammatillisen koulutuksen järjestäjää. Vuoden 2019 alusta uuden järjestelmän ottaa käyttöön 19 työnantajaa.

Kunta-alan palkansaajajärjestöjen syys- ja lokakuun poliittiset lakot haittasivat selvästi kuntalaisten elämää, ilmenee KT Kuntatyönantajien selvityksistä.

Korkein oikeus antoi lokakuussa 2018 kolme kunta-alaa koskevaa ennakkopäätöstä, joissa oli kyse liikkeen luovutuksen tulkinnasta.

Työelämän perustuslait ovat Suomen lainsäädännön vanhimpia osia. Työrauhaa ja suojelutyötä koskevat säädökset tarvitsevat suurremontin.

KT:n valtuuskunta on hyväksynyt KT:n hallitusohjelmatavoitteet, jotka ovat tämän lehden liitteenä. Suomen hyvinvointi syntyy työstä. Siksi työllisyysasteen pitää nousta ainakin 75 prosenttiin. On välttämätöntä jatkaa maltillisia työmarkkinaratkaisuja. Hallituksen talouspolitiikan täytyy tukea maltillista ansiokehitystä.

Strategian tutkimukseen piirissä otettiin jo 1970-luvulla käyttöön heikon signaalin käsite. Sillä tarkoitetaan ensimmäisiä merkkejä tai oireita vaivihkaa nousevasta asiasta, josta voi kehittyä merkittävä muutos. Marraskuun lopulla julkaistu väestöennuste ei enää ollut kovin heikko signaali, kun se ennusti Suomeen syntyvyyden jatkuvaa ja voimakasta laskua. Kaikki seuraukset ovat kuitenkin vielä ymmärtämättä.

Ulkona on pikimusta marraskuu. On pimeää kun töihin tulee, on pimeää kun töistä lähtee. Mutta sisällä on lämmin valo ja tohinaa kuin tonttulassa.

Tilastokeskus julkaisi 16. marraskuuta uuden tärkeän ennusteen Suomen väestökehityksestä. Uutinen ei ollut se että väestö ikääntyy; se on ollut tiedossa jo pitkään. Uutinen oli se, että uusimmassa väestöennusteessa arviota työikäisen väestön eli 15–64-vuotiaiden määrän kehityksestä on muutettu selvästi aiempaa synkemmäksi.

Heikkenevä huoltosuhde vaatii toimenpiteitä, joilla työllisyysaste saadaan nousemaan ja hyvinvointijärjestelmä turvatuksi. Osatyökykyisten mahdollisuus osallistua työhön nousee näin entistäkin tärkeämmäksi.

Voimakkaasti kasvanut Nurmijärvi hakee talouteen tasapainoa. Siinä ohessa vahvistetaan kunnan profiilia työnantajana ja houkutellaan osaajia tarjoamalla mahdollisuuksia joustoon ja osallistumiseen.

Suomen synkkenevät syntyvyysluvut on syytä ottaa vakavasti. 
Professori Heikki Hiilamon mukaan syntyvyys voi tulevaisuudessa olla jopa työllisyysastetta tärkeämpi mittari päätöksentekijöille.