Työelämän kehittäminen
6
/2016

Niilo Hakonen, johtava työelämän kehittämisen asiantuntija
Kuva: Pixhill

Perheystävällisyydestä rekrytointivaltti

Esimiehillä on keskeinen rooli siinä, miten perhemyönteiset käytännöt toteutuvat työpaikoilla. Miten perheystävällisyyttä voidaan lisätä kuntatyöpaikoilla, sitä pohditaan Kuntekon oppimisverkostossa.

Kunteko 2020 -kunta-alan työelämän kehittämisohjelman tänä syksynä käynnistyneessä Perheystävälliset kuntatyöpaikat -oppimisverkostossa pohditaan, miten työpaikan perheystävällisyyttä voidaan edistää.

Oppimisverkoston tavoitteena on, että työpaikan perheystävällisyys toimisi rekrytointivalttina ja edistäisi tuloksellisuutta, hyvää esimiestyötä ja työelämän laatua. Verkostoon halutaan mukaan kuntaorganisaatioita jakamaan ja kehittämään käytännön toimintamalleja.

Oppimisverkostossa asiantuntijakumppanina on Työterveyslaitos. Osana oppimisverkoston toimintaa Työterveyslaitos toteutti tänä syksynä kyselyn kuntatyöpaikkojen perhemyönteisistä käytännöistä ja toiveista oppimisverkoston toiminnalle. Kysely oli suunnattu kuntien ja kuntayhtymien henkilöstöasioista vastaaville. Se toteutettiin nettikyselynä ja vastauksia kertyi 123.

Kuntatyöpaikkojen vahvuus

Kyselyyn vastanneista 91 % arvioi hyviksi mahdollisuudet sovittaa yhteen työtä ja muuta elämää omalla työpaikallaan. Myös suhtautuminen yhteensovittamisen kysymyksiin oli vahvasti myönteinen.

Selvitykseen vastanneet katsoivat, että perheystävällisyys, perheen ja muun työn yhteensovittaminen parantaa työhyvinvointia, työnantajamainetta, työnteon joustavuutta ja tuloksellisuutta.

Joustavia työaikakäytäntöjä käytössä

Selvityksessä kysyttiin, mitä työaikakäytäntöjä ja joustoja kuntatyöpaikoilla on käytössä.

Vastausten perusteella liukuva työaika (98 %), vuorotteluvapaa (94 %), opintovapaa (93 %), osa-aikatyö (89 %), yksilöllinen sopiminen poissaloista (86 %) ja yksilöllinen sopiminen liukumista (81 %) ja säästövapaa (77 %) ovat hyvin kattavasti käytössä.

Etätyö oli käytössä kahdesta kolmesta kuntatyöpasta ja puolella kuntapaikoista kokoukset järjestettiin ydinajalla.

Joka kolmannessa kuntatyöpaikassa oli käytössä työaikapankki ja mahdollisuus vaihtaa lomarahoja vapaiksi. Työaika- tai työvuoroautonomia oli käytössä joka neljännessä kyselyyn vastanneessa kunnassa. Vastanneista puolet katsoi, että työpaikalla tarvitaan lisää tietoa esimiesten mahdollisuuksista hoitaa työn ja perhe-elämän yhteensovittamiseen liittyviä asioita.

Esimiesten tukeminen tärkeää

Kunta-alan onnistuminen työn ja muun elämän yhteensovittamisessa arvioitiin muita sektoreita kehnommaksi vielä Työterveyslaitoksen
kyselytutkimuksessa vuonna 2015. On totta, että mahdollisuus esimerkiksi joustaviin työaikajärjestelyihin tai etätöihin vaihtelee huomattavasti työtehtävän mukaan.

Tiedossa on myös, että esimiehillä on keskeinen rooli työn ja muun elämän yhteensovittamisessa ja että heidän tukemisensa siinä on tärkeää.

Ajankohtaiseksi tässä oppimisverkostossa tehtävän työn tekee se, että suurten myllerrysten keskellä tarvitaan kaikkien kannalta myönteisiä asioita. Sellaisia ovat työn ja muun elämän yhteensovittamisen lisäksi henkilöstön osallistaminen toiminnan kehittämiseen ja kokeiluihin.

Päällimmäiseksi nousee kuitenkin ajatus, että tässä jos missä on alue, jossa kuntaorganisaatioiden pitäisi olla vahvoja.

Kysymys ei ole vain työntekijöiden oikeuksista vaan työnteon joustavuudesta. Näissä vastavuoroisuus on valttia.

8.12.2016

Yhteystiedot

Niilo Hakonen

johtava työelämän kehittämisen asiantuntija
Puhelin:
+358 9 771 2025
Matkapuhelin:
+358 40 820 6800
Sähköposti:
Niilo.Hakonen@kt.fi
Organisaatio:
Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT