Miten tekoäly voi tehostaa kuntien ja hyvinvointialueiden työtä?

Jopa 71 prosenttia kunta- ja hyvinvointialan työnantajista on sitä mieltä, että tekoälyn hyödyntäminen lisää julkisen sektorin tuottavuutta. Lisäksi 75 prosenttia arvioi, että tekoäly tulee muuttamaan selkeästi heidän organisaationsa työtehtäviä ja työntekemisen tapoja seuraavan viiden vuoden aikana. 

Tulokset selviävät KT:n helmikuussa 2025 tekemästä tekoälykyselystä, johon vastasi 412 työnantajan edustajaa. Vastaajat ovat johtajia, asiantuntijoita ja henkilöstöhallinnon edustajia niin kunnista, hyvinvointialueilta kuin KT:n yritysjäsenistäkin.

85 prosenttia kunta- ja hyvinvointialan organisaatioista hyödyntää tekoälyä vähintään jonkin verran. Vuotta aiemmin tehdyssä kyselyssä näin vastanneita oli 70 prosenttia.

Vaikka työnantajat uskovat näin vahvasti tekoälyn tehostavan tuottavuutta kunta- ja hyvinvointialalla, valmiita suunnitelmia työn tehostamiseen ei vaikuta olevan.

Vain kolmannes vastaajista nimittäin koki, että heidän organisaationsa johdolla on selkeä näkemys siitä, miten tekoälyä tulisi hyödyntää. Tässä on mielenkiintoinen ristiriita, joka korostaa tarvetta vahvalle johtajuudelle, visionäärisyydelle ja konkreettiselle tuelle henkilöstölle.

Tuottavuuden kasvu edellyttää myös rohkeutta kokeilla ja jakaa kokemuksia. Moni kyselyn vastaajista toivoi, että kansallisesti koordinoitaisiin selkeitä suosituksia ja ohjeita, jotta eri organisaatiot eivät rakentaisi ratkaisujaan tyhjästä. Yhteinen toive on, että tekoälyä hyödynnettäisiin laajasti, mutta hallitusti.

Tekoälyä käytetään jo paljon

Vastaajista 39 prosenttia kertoi käyttävänsä tekoälyä viikoittain tai päivittäin, kun vuotta aiemmin vastaava osuus oli 26 prosenttia.

Tekoälyn käyttö on levinnyt erityisesti hallintoon, koulutukseen, viestintään ja asiantuntijatyöhön. Sitä hyödynnetään esimerkiksi suunnittelussa, kokousmuistioiden laadinnassa, tekstintuottamisessa, käännöksissä, tiedonhaussa ja datan jäsentelyssä.

Generatiivinen tekoäly on tullut pysyväksi osaksi julkisen sektorin työtä, ja sen vaikutukset työn tuottavuuteen ovat entistä selvemmin nähtävissä.

Sovellukset, kuten ChatGPT ja Microsoft Copilot, nopeuttavat tiedonhakua, asiakirjojen laadintaa ja suunnittelua. Ne vapauttavat aikaa rutiinitehtävistä, mikä voi mahdollistaa sen, että palvelujen laatu voi parantua. Samalla ihmiselle jäävät työtehtävät voivat muuttua mielekkäämmiksi, kun rutiinit jäävät koneille.

Samalla tekoäly haastaa olemassa olevia työnkuvia ja osaamisvaatimuksia tavalla, joka edellyttää sekä yksilö- että organisaatiotason muutosta.

Tekoälyyn liittyy epäilyksiä ja innostusta

Vaikka tekoälyn hyödyntäminen on laajentunut, käyttöönottoon liittyy edelleen monia hidasteita. Yleisimpinä esteinä mainittiin osaamisen ja ohjeistuksen puute, kiireinen työarki, tietoturvaan liittyvät epävarmuudet, johdon tuen puute ja kustannuskysymykset.

KT:n tekoälykyselyn vastauksissa nousi esiin myös huoli siitä, että pienet kunnat jäävät kehityksestä jälkeen, koska niiltä puuttuu resursseja.

Samalla vastaajat korostivat, että osa työntekijöistä suhtautuu tekoälyyn edelleen varauksella. Syynä tähän voi olla työnkuvien muuttumiseen liittyvä epävarmuus.

“Hyvä tiedostaa, ettei lähde laukalle ilman kriittisyyttä. Hyvä palvelija, mutta ei isäntä”, kiteytti eräs vastaaja suhteensa tekoälyyn.

Tekoälyn tuottavuuspotentiaali on kuitenkin todellinen. Konsulttiyritys McKinsey on arvioinut, että generatiivinen tekoäly voi lisätä maailmanlaajuista tuottavuutta 0,1–0,6 prosenttiyksikköä vuosittain vuoteen 2040 mennessä.

Mahdollisuuksia on etenkin tietotyössä, jossa suuri osa ajasta kuluu kirjoittamiseen, suunnitteluun, yhteistyöhön ja päätöksentekoon.

Tekoäly voi keventää jopa 60–70 prosenttia työkuormasta. OECD:n raportit tukevat tätä arviota. Ne nostavat esiin, että tuottavuuden nousu riippuu paitsi teknologian käytöstä, myös organisaatiokulttuurista, johtamisesta ja koulutuksesta. 

Strateginen ohjaus auttaa tuottavuuteen

Tekoälyllä on merkittävä mahdollisuus parantaa julkisen hallinnon tuottavuutta. Asia selviää valtiovaranministeriön vuonna 2024 julkaisemassa selvityksessä.

Tuottavuuden nousun edellytyksenä ovat selkeä strateginen ohjaus, tietoturvaan ja eettisyyteen liittyvien haasteiden ratkaiseminen sekä osaamisen kehittäminen kaikilla hallinnon tasoilla.

Selvityksessä korostetaan, että useimmissa julkisen hallinnon organisaatioissa tekoälyn hyödyntäminen on edelleen hajanaista ja yksittäisten henkilöiden vastuulla. Strateginen ote ja johdon sitoutuminen ovat avainasemassa, jotta tekoälyn mahdollisuudet voidaan valjastaa laajemmin käyttöön.

Osaaminen muuttuu

Tekoäly ei ainoastaan nopeuta tehtäviä, vaan se muuttaa myös työn sisältöä ja luonnetta. Kun kone hoitaa rutiinin, työntekijän rooli siirtyy yhä enemmän arviointiin, eettiseen harkintaan, luovaan ajatteluun ja vuorovaikutukseen.

KT:n kyselyssä tulevaisuuden tärkeimmiksi osaamisalueiksi ammattiosaamisen lisäksi nousivatkin tekoälyosaaminen, digitaaliset taidot sekä ajattelu- ja ongelmanratkaisutaidot.

Tällä hetkellä organisaatioissa korostuvat vuorovaikutustaidot ja itsensä johtaminen, mutta tekoälyosaamisen merkitys kasvaa nopeasti. Avoimissa kommenteissa toivottiin laajasti koulutusta, joka huomioisi eri ammattiryhmien käytännön työn ja madaltaisi kynnystä tekoälyn hyödyntämiseen.

Käyttö laajempaa  kaupungeissa

Tekoälyn hyödyntäminen kunnissa on yleistynyt erityisesti suurissa ja keskisuurissa kunnissa, joissa on jo ennestään vahvaa digiosaamista.

Asia selviää Kuntaliiton selvityksestä. Sen sijaan pienissä kunnissa tekoälyn käyttö on vielä hajanaista tai satunnaista. Pienet kunnat kaipaavat selkeitä kansallisia linjauksia ja valmiita malleja, jotka voitaisiin skaalata suoraan käyttöön.

Kuntaliitto korostaa tarvetta kuntien väliseen yhteistyöhön, yhteisiin koulutuksiin ja pilotoinnin tulosten jakamiseen koko verkostolle. Tämä on myös KT:n kyselyyn osallistuneiden toive.

“Tärkeää olisi jakaa hyviä (ja huonojakin) kokemuksia, jotta voimme kollektiivisesti oppia ja saada hyviä käytäntöjä arkeen”, eräs vastaaja toteaa KT:n tekoälykyselyn vastauksessaan.