KT:n asema ja tehtävät muuttuvat
KT:n valtuuskunta kannattaa sote- ja maakuntauudistuksesta antamassaan lausunnossa työmarkkinoita ja henkilöstöä koskevia lakiesityksiä. Historiallinen yli 220 000 palkansaajan siirto kunta- ja valtiosektorilta maakuntiin vaikuttaa perustavalla tavalla myös KT Kuntatyönantajien asemaan.
![Markku Jalonen, työmarkkinajohtaja](/sites/default/files/styles/large_uncropped/public/media/image/2016-3-jalonen.jpg?itok=S2pWu4Ce)
Lakiesitys kuntien ja maakuntien työnantajaedunvalvonnan järjestämisestä merkitsee toteutuessaan sitä, että KT on ensi vuoden heinäkuusta alkaen kuntien ja kuntayhtymien lisäksi myös maakuntatyönantajien valtakunnallinen työnantajaorganisaatio.
Uudeksi nimeksi on ehdolla Kunta- ja maakuntatyönantajat KT, joka on itsenäinen julkisoikeudellinen yhteisö. Myös kuntien ja maakuntien määräysvallassa olevat yksityisoikeudelliset yhteisöt voivat vapaaehtoisesti valita työnantajajärjestökseen uuden KT:n.
Enimmäkseen verovaroin tuotettujen palvelujen työnantajaedunvalvonnan kokoaminen uuden KT:n alle on perusteltua muun muassa edunvalvonnan jatkuvuuden ja koordinaation varmistamiseksi. Myös työvoimakustannusten hallitseminen ja työrauhan turvaaminen puoltavat KT:n aseman muutosta.
Kunta- ja maakuntatyönantajat KT:n tehtävät on määritelty lakiesityksessä. Ne vastaavat laajemmin niitä tehtäviä, joista KT esimerkiksi työlainsäädännössä ja eläke-edunvalvonnassa jo nykyisin vastaa.
Työ- ja virkaehtosopimusten päätöksenteko jakautuu kolmeen osaan, kunta-, maakunta ja yritysjaostoon. Jaostojen jäsenistä valittavan työmarkkinakeskusjärjestön hallituksen vastuulla on laissa määrättyjen tehtävien lisäksi toiminnan koordinointi sekä taloudesta ja hallinnosta päättäminen.
Uuden KT:n organisaatio soveltuu niin keskusjärjestö-, liitto- kuin työnantajatason työmarkkinaedunvalvontaan.
18.10.2016
Yhteystiedot
![](/sites/default/files/styles/thumbnail_cropped/public/media/profile_pictures/jalonma_3.jpeg?itok=0HhhGqJD)