Kunta- ja hyvinvointialan eläkemaksuja voitaisiin keventää huomattavasti
KT on ollut mukana Kevan hallinnossa vaikuttamassa siihen, että kunta- ja hyvinvointialan työnantajien eläkemaksutasoa on viime vuosina voitu asteittain alentaa. Eläketurvakeskuksen (ETK) juhannusviikolla julkaisema tuore pitkän aikavälin laskelma kertoo samaa tarinaa.
Kunta- ja hyvinvointialan eläkemaksu koostuu yksityisen sektorin työeläkejärjestelmää (TyEL) vastaavasta palkkaperusteisesta maksusta, joka on nykyisin 24,4 prosenttia ja sen päälle tulevasta, kunta- ja hyvinvointialaa koskevasta tasausmaksusta. Tasausmaksun vuoksi kunta- ja hyvinvointialan työnantajat joutuvat maksamaan suurempia eläkemaksuja kuin yksityiset työnantajat.
ETK:n laskelmissa kunta- ja hyvinvointialan tasausmaksu poistuu välittömästi. Tämän jälkeen maksutaso olisi samantasoinen kuin TyEL:n maksutaso. Käytännössä maksunalennus olisi toteutettavissa asteittain.
Kunta- ja hyvinvointialan palkkasumma on noin 25 miljardia euroa vuodessa. Pelkästään tasausmaksua kerätään paikallishallinnon työnantajilta vuonna 2026 noin 553 miljoonaa euroa. Esimerkiksi puolen prosenttiyksikön suuruinen vähennys tasausmaksuun tarkoittaisi kunnille ja hyvinvointialueille runsaan sadan miljoonan euron vuosittaista säästöä.
ETK:n laskelma tukee poikkeuksellisen vahvasti tasausmaksun asteittaista alentamista.
Eläkemaksujen keventäminen tukisi julkisen talouden tasapainottamista ja kaventaisi julkisen ja yksityisen sektorin välistä maksueroa. Laskelman tulokset tukevat poikkeuksellisen vahvasti tasausmaksun asteittaista alentamista, ilman että eläkejärjestelmän kestävyys vaarantuu.
Laskelmat osoittavat myös, että maksujen alentamiseen ei tarvita uutta eläkeuudistusta. Eläkeuudistuksen mahdollistamat eläkevarojen korkeammat tuotot ja indeksijarru riittävät näillä näkymin pitkälle tulevaisuuteen.
Luetuimmat artikkelit
