Mitä seuraa, jos hankintalaki muuttuu?

Jarkko Virtanen, Turun omistajaohjausjohtaja & KT:n yritysjaoston puheenjohtaja:

”Kuntien palveluita on yhtiöitetty viimeisen 20 vuoden aikana paljon, koska osakeyhtiöt tuovat julkisiin palveluihin lisää tuottavuutta. Itse asiassa jo osakeyhtiölain mukaan yhtiöiden pääasiallinen tarkoitus on tuottaa rahaa omistajiensa käyttöön. In house -yhtiöiden tapauksessa yritysten on tarkoitus tuottaa mahdollisimman kustannustehokkaasti laadukkaita palveluja kunnille ja hyvinvointialueille. Kuntien ja hyvinvointialueiden olisi kalliimpi tuottaa nämä palvelut suoraan itse.  

Koko 27 vuoden urani aikana en ole kertaakaan törmännyt tilanteeseen, että sidosyksikkö olisi perustettu vain sen vuoksi, ettei palveluita tarvitsisi kilpailuttaa. Syitä palveluiden yhtiöittämiseen ovat aina olleet kuntayhteistyön lisäksi hankittavien palveluiden hinta, laatu ja tehokkuus.

"Palvelut on tuotettu jo tätä ennen in house -yhtiöissä pääsääntöisesti markkinahintaan." 

Jos hankintalaki menee läpi esitetyssä muodossaan, kunnan ja hyvinvointialueen omistajaosuuden pitää olla vähintään 10 prosenttia omistamastaan sidosyksiköstä. Vain silloin palveluita ei tarvitse kilpailuttaa. Tällä pyritään ratkaisemaan ongelmaa, jota ei edes ole ollut olemassa. Palvelut on tuotettu jo tätä ennen in house -yhtiöissä pääsääntöisesti markkinahintaan. Yhtiöt tuottavat lisäksi usein kuntayhteistyössä sellaisia elinkeinopoliittisia palveluita, jotka eivät ole edes hinnoiteltavissa tai joita ei ole markkinoilta saatavissa.  

Nyt kunnat ja hyvinvointialueet joutuvat muuttamaan hyvin toimineita palveluitaan, minkä takia palveluiden laatu saattaa laskea ja hinnat samalla nousta. Tämä johtuu siitä, että osa palveluista on jopa pakko siirtää takaisin omaksi palveluntuotannoksi. Kaikilla kunnilla ei edes ole tarvittavaa teknisten järjestelmien tai ohjelmistojen hankintaosaamista. En näe tässä mitään järkeä, sillä varsinkin pienet kunnat joutuvat isoihin vaikeuksiin”

Lasse Koskivuori, Istekki oy:n toimitusjohtaja & KT:n yritysjaoston jäsen:

”Kukaan ei voita hankintalain uudistuksessa, eivät myöskään in house -yhtiöt. Jos laki menee läpi, joudumme poistamaan Istekki-yhtiöstämme 45 omistajaa, koska niiden omistajaosuus ei ole tarpeeksi korkea. Muutos ei palvele omistaja eikä meitä yhtiöitä.

Kaikilla kunnilla ja hyvinvointialueilla ei ole riittävää hankintaosaamista, että he pystyvät kilpailuttamaan itselleen uusia, vastaavia sopimuksia, joita ne nyt menettävät.  

Usein sanotaan, että vapaat markkinat on aina halvempi vaihtoehto, mutta ei se mene niin. Usein julkiset palvelut palaavat omaksi toiminnaksi, jos pitää kilpailuttaa. Markkinoilla ei edes ole välttämättä palveluntarjoajia, joita kunta tai hyvinvointialue tarvitsisi.

"Miten varmistamme, että potilastietojen tietosuoja säilyy?" 

Hankintalain hallituksen esityksessä on jo mainittu kiertokeinot, miten kilpailutuksen voi välttää tekemällä kuntien tai hyvinvointialueiden välistä yhteistyötä. En ymmärrä, mihin koko lakia edes tarvitaan, jos sitä neuvotaan alun perinkin kiertämään.

Yksi olennainen kysymys on huoltovarmuus. Uudistuksen myötä kuntien ja hyvinvointialueiden palveluita voi päätyä aikaisempaa enemmän kokonaan ulkopuolisiin yrityksiin. Miten varmistamme, että esimerkiksi potilastietojen tietosuoja säilyy? Kysyn tätä asiaa yrityksestä käsin, joka tekee tällä hetkellä tietotekniikkapalveluja kuntiin ja hyvinvointialueille.

Haluan myös muistuttaa siitä, että missään muussa EU-maassa ei ole 10 prosentin omistusvaatimusta in house -yhtiöille. Vaatimus on vain meillä Suomessa, ja me voimme vaatimuksen myös perua.”

Näin laki on muuttumassa

Uudistuneen hankintalain on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2026 aikana. Jatkossa hankintayksiköiden hankinta sidosyksiköiltä on mahdollista vain, jos jokaisen omistajan osuus on vähintään 10 prosenttia.