Koristeelliset valkoiset kukkaset.
Työhyvinvointi

Teksti: Anne Ignatius

Väitöstutkija Jenni Tuomilehto: "Uni on johtamiskysymys"

Työstressi on yksi yleisimmistä unta heikentävistä syistä. Unettomuudesta on tärkeää puhua työpaikalla, jotta ongelma voidaan ratkaista.

Työntekijän unenpuute kuuluu ilman muuta esihenkilölle. Väsymyksen taustalla voi olla monia syitä, mutta huomattava osa valvotuista öistä johtuu työperäisestä stressistä. Silloin esihenkilön pitää korjata tilanne. Näin sanoo unen vaikutusta työhyvinvointiin ja työkykyyn väitöskirjassaan tutkinut Jenni Tuomilehto.

– Työpaikan ilmapiiri, olosuhteet ja työn organisointi vaikuttavat monien uneen. Siksi uni on johtamiskysymys.

Sosiaalisen tuen puute heikentää unta, kun taas tuen saaminen vahvistaa sitä.

– Alaisille ei tarvitse olla jatkuvasti läsnä. Tutkimukseni mukaan heille riittää tieto siitä, että esihenkilö tarvittaessa tukee heitä, Tuomilehto sanoo.

 

”Huono uni voidaan kääntää energiaksi.”

Jenni Tuomilehto

 

Nukkumisesta voi kysyä suoraan

Jenni Tuomilehto on työskennellyt unen ja työ­kyvyn parissa yli 15 vuotta sekä omassa yrityksessään että konsulttina. Uransa alkuaikoina hän kuuli usein ihmettelyä siitä, miten uni ja työ liittyvät toisiinsa.

– Nykyään tiedetään, että totta kai ne liittyvät. Mutta tehdäänkö asialle mitään?

Kerran eräs HR:n edustaja sanoi Tuomilehdolle, että esihenkilö ei voi mennä työntekijän viereen valvomaan, että tämä nukkuu.

– Se on tietenkin totta, mutta esihenkilö voi vaikuttaa siihen, että työolosuhteet eivät pilaa unia.

Huonon unen aiheuttama väsymys vaikuttaa ihmiseen ja heikentää työkykyä monella tavalla: emotionaalisesti, kognitiivisesti, sosiaalisesti, fysiologisesti ja toiminnallisesti.

Tuomilehto toivoo, että esihenkilöt tuntisivat johdettavansa niin hyvin, että he huomaisivat, jos heissä tapahtuu muutoksia.

– Työntekijä saattaa olla kärttyinen tai tavallista epäsosiaalisempi. Silloin häneltä voi kysyä, kuinka hän saa nukutuksi. Myös kehityskeskustelu voi olla hyvä tilaisuus puhua nukkumisesta.

 

”Työntekijä saattaa olla kärttyinen tai tavallista epäsosiaalisempi.”

Jenni Tuomilehto

 

Avoin ilmapiiri rikkoo tabuja

Unettomuus on edelleen tabu. Jotkut pitävät huonosti nukkumista heikkoutena.

– En itsekään nuorempana olisi ottanut työpaikalla esille, että työstressi vaikuttaa uneeni. On kuitenkin luonnollista, että päivän tapahtumat vaikuttavat etenkin herkkäunisten uneen, Jenni Tuomilehto sanoo.

Jotta unenpuutteesta kärsivä uskaltaa kertoa ongelmastaan, työpaikan ilmapiirin pitää olla avoin ja turvallinen.

– Ilmapiirin pitäisi olla rakennettu niin, että työpaikalla ollaan ihmisiä ihmisille. Ihmiset eivät ole resursseja ja numeroita.

On tärkeää puuttua niihin seikkoihin, jotka aiheuttavat työntekijälle stressiä, jotta hän suoriutuu työstään mahdollisimman hyvin.

Virkeä työntekijä on voimavara

Unta on mahdollista korjata niin, että voimavarat säilyvät ja jopa lisääntyvät. Yksi helppo keino on pitää huolta säännöllisistä tauoista ja aterioista. Jos lounas jää väliin tai myöhästyy paljon, se laskee vireystilaa ja aiheuttaa iltapäivän kooman. Se taas vaikuttaa uneen.

Iltapäivän vireystilaa voi nostaa liikunnalla. Pelkkä korttelin ympäri käveleminen tutkitusti auttaa unta.

– Huono uni voidaan kääntää energiaksi, voimavaraksi ja työn imuksi. Silloin työntekijöistä saa myös enemmän irti, Jenni Tuomilehto sanoo.

Huonosti nukkuvan voi antaa tehdä enemmän etätöitä, jos se auttaa häntä keskittymään. Tai ehkä palaverit voi aloittaa vähän myöhemmin, jotta ihmiset saavat tarvittaessa nukkua aamulla vähän pidempään.

– Kaikissa työtehtävissä ei pysty vaikuttamaan työaikoihin, mutta ainakin pieniä helpotuksia voi useimmissa tehtävissä tehdä.

 

Jenni Tuomilehdon väitöstutkimus Vaasan yliopiston sivulla>