Säästöpaineet vaikeuttavat hyvinvointialueiden strategiatyötä

Hyvinvointialueet ovat valmistelleet kuluvan vuoden aikana valtuustokauden 2025–2029 strategioita, joissa määritellään tavoitteet ja toimintatavat kaudelle. Strategiatyössä keskeisiksi tavoitteiksi nousevat osaavan henkilöstön saatavuus ja riittävyys sekä talouden sopeuttaminen. Tämä käy ilmi KT:n hyvinvointialueille tekemästä henkilöstöstrategiakyselystä.

Strategiatyöhön kohdistuu samanaikaisesti sekä vahvistavia tekijöitä että huomattavia paineita. Helpotusta strategiatyöhön tuo se, että sote-uudistus ja siihen liittyvät isot organisaatiomuutokset ovat jo monelta osin takana. Toimintatapoja ja palvelurakenteita on yhtenäistetty. Kehittämisen kulttuuri on vahvistunut, mikä helpottaa uudistumista ja edistää myös strategiatyötä. Näitä hyötyjä syövät talouden kireys, säästöpaineet ja palvelutarpeen kasvu. Teknologia ja yhtenäistyneet prosessit vauhdittavat strategiatyötä, mutta taloudelliset realiteetit tuovat strategiatyöhön  reunaehtoja ja hidasteita.

Kyselyn mukaan strategiatyötä helpottavat:

• Organisaatiomuutoksen alkuvaiheen päättyminen (81 % vastaajista)

• toimintatapojen yhtenäistyminen (81 %)

• uuden teknologian hyödyntäminen (69 %)

• kehittämisen kulttuurin vahvistuminen (62 %).

   

Kyselyn mukaan strategiatyötä vaikeuttavat:

• Säästöpaineet  (82 % vastaajista)

• alijäämien kattaminen (82 %)

• muutokset palvelutarpeessa (69 %)

• haasteet henkilöstön saatavuudessa (44 %).

Kehittämisen kulttuuri on vahvistunut

KT:n kyselyssä selvitettiin myös henkilöstöstrategioiden tavoitteita valtuustokaudella. Johtamisen ja esihenkilötyön kehittäminen nousivat esiin kaikissa vastauksissa. Johtamisessa kiinnitetään huomiota erityisesti työhyvinvointiin ja työkykyyn. Digitalisaation ja tekoälyn käyttöä halutaan lisätä merkittävästi. 

Henkilöstöstrategioiden tavoitteissa painottuvat:

• Digitalisaation hyödyntäminen  (88 % vastaajista)

• tekoälyn käyttö (88 %)

• työkyvyn ja työhyvinvoinnin johtaminen (88 %)

• johtamisen ja esihenkilötyön kehittäminen (63 %)

• henkilöstön osallistaminen kehittämiseen sekä yhteistyö muiden organisaatioiden kanssa (69 %)

• oppiminen toisilta organisaatioilta ja hyvän kehittämistyön näkyväksi tekeminen (69 %).

Henkilöstön osallisuus on tärkeää

Hyvinvointialueilla henkilöstön osallistumista strategiatyöhön pidetään erittäin tärkeänä.  Osallistumista mahdollisestaan monin tavoin: työpajoilla, kyselyillä, luonnosten kommentoinnilla, paneeleilla ja yhteistoiminnan keinoin. Henkilöstön osallisuus on tärkeää, jotta strategia jalkautuu käytännön toimintaan. Hyvinvointialueista 27 prosenttia vastasi henkilöstön osallistuneen hyvin paljon ja 66 prosenttia jonkin verran. 

Strategiatyön hyviä käytäntöjä ovat:

• Henkilöstön monipuolinen osallistuminen

• suora ja avoin viestintä

• luottamuksen rakentaminen johdon ja henkilöstön välille

• strategian käytäntöön vienti realistisin suunnitelmin ja riittävin resurssein.

Kysely tehtiin  kesällä 2025 KT:n hyvinvointialueiden kehittämisjaoksen aloitteesta. Henkilöstö­strategia sisältyy noin puolella hyvinvointi­alueista joko koko organisaation strategiaan tai toimintasuunnitelmaan. Noin kolmasosalla alueista on oma erillinen henkilöstöstrategia.

Kysely lähetettiin hyvinvointialueiden henkilöstö- ja hallintojohtajille sekä Helsingin kaupungille. Kyselyyn saatiin 16 vastausta 15 hyvinvointialueelta.

Tutkijan kommentti: Tuottavuuden eteen tehdään jatkuvaa työtä

KT:n henkilöstöstrategiakyselyn tuloksia esiteltiin syksyllä hyvinvointialueiden henkilöstöasiantuntijoille. Heidän mukaansa kyselyssä ei nouse esiin se, että hyvinvointialueilla tehdään jatkuvaa työtä tuottavuuden parantamiseksi. Tuottavuuden jatkuva kehittäminen on välttämätöntä, kun palvelutarpeet kasvavat. Samaan aikaan hyvinvointialueiden rahoitus on tiukkaa ja säästöpaineet ovat kovat.

Tuottavuuden kasvua tavoitellaan, jotta palveluja voitaisiin tuottaa enemmän samoilla resursseilla tai  samaan tuotokseen päästäisiin pienemmillä resursseilla. Tuottavuutta on myös palvelujen laadun parantuminen.

Henkilöstön motivaatio, sitoutuminen työhön, osaaminen ja hyvinvointi ovat avaimia jatkuvan tuottavuuden kehittämiseen, joita henkilöstöstrategia tukee järjestelmällisillä toimilla.

Piitu Parmanne, työmarkkinatutkija