KT-kulma

Poliittinen päätöksenteko tulevien itsehallintoalueiden lukumäärästä on tätä kirjoitettaessa kiivaimmillaan. Jos alueiden määrästä ja niiden toiminnan sisällöstä päästään ratkaisuun, senkin jälkeen Suomen historian suurimmasta hallinto- ja palvelu-uudistuksesta jää vielä monta megaluokan asiaa päätettäväksi.

Tätä kirjoitettaessa on alkamassa työmarkkinakeskusjärjestöjen yritys löytää vielä kerran ratkaisu yhteiskuntasopimukseksi. Kahteen otteeseen sitä on jo yritetty tuloksetta ja sen jälkeen maan hallitus teki oman esityksen korvaaviksi säästöiksi.

Työmarkkinakeskusjärjestöt ovat käynnistäneet neuvottelut Työllisyys- ja kasvusopimuksen toisen jakson palkkaratkaisusta. Työmarkkinakeskusjärjestöjen tavoitteena on sopia toisen jakson palkkaratkaisun kustannusvaikutuksesta ja toteutusajankohdasta kesäkuun puoliväliin mennessä.

Lyhyen ajan sisällä on ilmestynyt useita merkittäviä talousraportteja, jotka tähtäävät uuden hallituksen ohjelman rakennepuiksi. Julkisen talouden ohella raporteissa esitetään toimenpide-ehdotuksia työmarkkinajärjestöille ja työmarkkinoiden toiminnan parantamiseksi.

Työmarkkinakeskusjärjestöt kokoontuvat kesäkuussa tarkastelemaan Suomen talouden tilaa, rakenteellisia uudistuksia ja työllisyystilannetta. Tarkastelun perusteella järjestöt neuvottelevat kesäkuun puoliväliin mennessä työllisyys- ja kasvusopimuksen toisen jakson palkkaratkaisun kustannusvaikutuksesta ja toteutusajankohdasta.

Parlamentaarinen ohjausryhmä pääsi pitkän väännön jälkeen yhteisymmärrykseen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain yksityiskohdista ja antoi lakiesityksen eduskunnalle. Sosiaali- ja terveysalueita tulee viisi ja ne järjestävät kaikki sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut. Palvelujen tuottamisvastuu annetaan kuntayhtymille, joita voi olla enintään 19.

Työmarkkinakeskusjärjestöjen neuvottelemaa eläkesopimusta voidaan pitää yhtenä kuluvan vuosikymmenen tärkeimmistä rakenteellisista uudistuksista. Eläkeratkaisu supistaa merkittävästi julkisen talouden kestävyysvajetta ja vähentää eläkemenojen ja -maksujen kasvua.

Työmarkkinakeskusjärjestöjen eläkeneuvottelut ovat tätä kirjoitettaessa loppusuoralla. KT Kuntatyönantajat edustaa neuvotteluissa kaikkia julkisen sektorin työnantajia.

Vuosia kestäneiden neuvottelujen tuloksena KT ja pääsopijajärjestöt ovat päässeet yhteisymmärrykseen kunta-alan neuvottelupöydän rakenteen uudistamisesta. Täydentävällä sopimuksella pääsopimuksen uudistamisesta KTN liittyi JUKOn jäseneksi 1.6.2014 lähtien. KTN:n velvoitteet sekä oikeudet pääsopijajärjestönä siirtyivät tuolloin JUKOlle.

Hallitus ja oppositio ovat tehneet megaluokan periaatepäätöksen sote-palvelujen uudistamisesta. Kaikkien sote-palveluiden järjestämisestä vastaa jatkossa viisi alueellista järjestäjää.

Työmarkkinakeskusjärjestöjen neuvottelut eläkeuudistuksesta ja työurien pidentämisestä ovat käynnistyneet. Työurasopimuksessa jo aiemmin sovittujen neuvottelujen aikataulua ja sisältökysymyksiä täsmennettiin työllisyys- ja kasvusopimuksessa. Eläkeuudistus on keskeinen ja välttämätön osa Suomen julkisen talouden kestävyysvajeen supistamista.

Hallitus on tehnyt päätökset rakennepoliittisen ohjelman toimeenpanosta, jolla pyritään supistamaan julkisen talouden kestävyysvajetta. Päätökset ovat oikeansuuntaisia ja nyt on välttämätöntä lähteä konkretisoimaan ja viemään niitä käytäntöön.