KT-kulma

Kunta-ala on ylivoimaisesti Suomen työmarkkinoiden suurin toimiala niin henkilöstömäärältään kuin palkkasummaltaan. Kuntien ja kuntayhtymien palveluksessa on noin 421 000 palkansaajaa. Palkka-summa vuodessa on henkilösivukuluineen hieman yli 20 miljardia euroa vuodessa.

Talouspolitiikan asiantuntijat arvioivat valtiovarainministeriölle jättämässään raportissa, että työllisyysasteen nousu muiden Pohjoismaiden tasolle on paras keino pienentää julkisen talouden kestävyysvajetta. Asiantuntijoiden mukaan palkkakehityksen maltillistumista ja kilpailukykysopimuksen tuomaa parannusta kustannuskilpailukykyyn ei ole varaa menettää.

KT ja kunta-alan pääsopijajärjestöt ovat sopineet kuntasektorin sopimusten määräaikaisesta soveltamisesta maakunnissa sekä kuntien ja maakunnan yhtiöitetyssä toiminnassa.

Hallituksen sote- ja maakuntauudistus muuttaa toteutuessaan nykyistä kunnallista sopimus- ja neuvottelujärjestelmää aivan perustavalla tavalla. Myös KT:n asema on muuttumassa. Tilanteen historiallisuutta voi hyvin verrata siihen ajankohtaan, kun kunnallinen keskitetty sopimusjärjestelmä ja KT:n edeltäjä Kunnallinen sopimusvaltuuskunta KSV luotiin 1970-luvun alussa.

KT on seurannut 1990-luvulta lähtien kuntien ja kuntayhtymien työvoimakustannuksia ja niiden hallintaa vuosittaisella tiedustelulla. Tuoreen henkilöstömenosäästöjä koskevan tiedustelun mukaan kunnissa ja kuntayhtymissä säästettiin viime vuonna noin 350 miljoonaa euroa paikallisilla keinoilla. Kuluvana vuonna säästötarpeiden arvioidaan olevan samaa suuruusluokkaa.

Kilpailukykysopimuksessa työmarkkinakeskusjärjestöt päättivät myös siitä, että syksystä 2017 alkaen neuvottelukierrokset työmarkkinoilla toteutetaan liittokohtaisesti. Liittokohtaisten neuvottelujen pitäisi tukea kilpailukykyä, talouden kasvua ja työllisyyttä.

KT:n valtuuskunta kannattaa sote- ja maakuntauudistuksesta antamassaan lausunnossa työmarkkinoita ja henkilöstöä koskevia lakiesityksiä. Historiallinen yli 220 000 palkansaajan siirto kunta- ja valtiosektorilta maakuntiin vaikuttaa perustavalla tavalla myös KT Kuntatyönantajien asemaan.

KT kuntatyönantajat ja kunta-alan pääsopijajärjestöt allekirjoittivat kilpailukykysopimukseen perustuvat kunta-alan työ- ja virkaehtosopimukset lopulta syyskuun alussa. Loppusuoralla sopimuksen hyväksyminen pelkistyi hallituksen ensi vuoden budjettiin ja sopimuksen kuntatalousvaikutuksiin.

KT:n vuosikertomus viime vuodelta antaa hyvän kuvan toimintamme laajuudesta ja vaikuttavuudesta niin työmarkkinakeskusjärjestönä kuin Suomen suurimman sopimusalan työnantajatahona.

Työmarkkinakeskusjärjestöjen neuvottelutulosta kilpailukykysopimuksesta voi monella tapaa pitää työmarkkinoilla historiallisena ja poikkeuksellisena. Sopimus on laaja kokonaisuus, joka yhdistää yksikkötyökustannusten alentamisen ja keskitetyn palkkaratkaisun.

Paikallinen sopiminen ja sen laajempi käyttöönotto ja on nyt työmarkkinaneuvottelujen ytimessä. Hallitus haluaa laajentaa paikallista sopimista myös lainsäädännön kautta.

Työmarkkinakeskusjärjestöjen keväällä alkaneet neuvottelut yhteiskuntasopimuksesta olivat poikkeukselliset vaikeat. Pisimmälle päästiin tulevien vuosien työmarkkinaratkaisujen ja niiden rakenteen uudistamisen osalta.