KT:n johtava eläkeasiantuntija Juha Knuuti: ”Eläkejärjestelmä on oikeasti hyvässä kondiksessa”

Eläkeasiat ovat harvoja asioita, jotka vaikuttavat lähes jokaisen elämään, ja siksi niistä kannattaa kiinnostua. Näin sanoo KT:n johtava asiantuntija Juha Knuuti. Kiinnostukseen voi vaikuttaa elämänvaihe. Kolmi-nelikymppinen pohtii hanakammin asuntolainaa tai ruuhkavuosia kuin eläkeasioita.

– Mutta ehkä kiinnostus lisääntyy, kun ihminen vanhenee lähemmäs eläkeikää, Juha Knuuti sanoo.

Niille, jotka epäilevät, että oma eläke on jopa uhanalainen, Knuutilla on kannustava viesti.

– Eläkejärjestelmä on oikeasti hyvässä kondiksessa.

Eläkkeet ovat merkittävä maksurasitus työnantajille

Palkkaperusteinen maksu seuraa TyEL:n keskimääräistä maksua ja on 24,4 prosenttia palkoista. Kunnat ja hyvinvointialueet maksavat sen päälle 2,35 prosenttia tasausmaksua. Vuonna 2025 kokonaiseläkemaksu on siis 26,75 prosenttia Kevan jäsenyhteisöjen palkkasummasta.

Kunta- ja hyvinvointialan korkeampi maksutaso selittyy osin alan naisvaltaisuudella. Naisia on arviolta 80 prosenttia alan palkansaajista ja he elävät pitempään kuin miehet. Esityksen tasosta tekee Keva, ja päätös tehdään Kevan hallituksessa.

KT:n vaikutusvalta eläkeasioissa on kasvanut 2000-luvulla. Viime vuosikymmenellä KT pääsi mukaan eläkeuudistuksen valmisteluun tasa-arvoisena viisikon jäsenenä EK:n, SAK:n, Akavan ja STTK:n kanssa.

Vuonna 2020 KT pääsi mukaan Kevan hallitukseen. Vuonna 2021 eläkejärjestelmän kehittämistehtävä kirjattiin uuteen KT-lakiin.

Lisäksi KT vaikuttaa muun muassa Eläketurvakeskuksen hallituksessa ja tekee paljon ruohonjuuritason valmistelutyötä työryhmissä ja neuvotteluryhmissä. KT:n edustajana Juha Knuuti on toistuvasti ollut mukana tekemässä työmarkkinakeskusjärjestöjen kanssa ehdotusta yksityisalojen työeläkevakuutusmaksusta. Edunvalvonta on jatkuvaa. KT:n arvion mukaan vaikuttamistyöllä on saatu Kevan jäsenyhteisöjen eläkemaksutasoa alas noin 1,5 prosenttia. Tasausmaksu on kuitenkin edelleen yliturvaava, Knuuti sanoo.

– Jos katsoo Eläketurvakeskuksen uusimpia laskelmia, kestävä maksutaso Kevan jäsenyhteisöille olisi ollut 26,1 prosenttia. Se ei merkittävästi nouse vuoteen 2090 mennessä.

TyEL:ssa maksutason määräytymisessä on pyritty ottamaan suhdanteita huomioon ja maksutaso on sovittu huomattavasti matalammaksi.

TyEL-maksu onkin ollut lähes prosenttiyksikön matalampi verrattuna ETK:n laskemaan vaadittavaan vakiomaksutasoon (25,3 prosenttia) TyEL:ssa.

– Tästä huolimatta eläkkeet on turvaavasti pystytty rahoittamaan. Prosentit ovat merkittäviä työnantajalle. Prosentin alentaminen tasausmaksusta toisi kunta- ja hyvinvointialan työnantajille runsaan 200 miljoonan euron säästön vuosittain, Juha Knuuti sanoo.

"Piti miettiä, millä tavalla järjestelmää pitäisi kehittää, että paremmat sijoitustuotot ovat mahdollisia turvaavasti."

Uusi sopimus eläkkeistä allekirjoitettiin tammikuussa 2025. Uudistuksen suuriin kysymyksiin kuului sijoitustuottojen parantaminen yksityisaloilla.

– Piti miettiä, millä tavalla järjestelmää pitäisi kehittää, että paremmat sijoitustuotot ovat mahdollisia turvaavasti, Knuuti sanoo.

Kevan hallitus oli jo vuonna 2023 päättänyt lisätä sijoitustoiminnan riskillisyyttä ja tavoitella parempia tuottoja. Knuutin mukaan riskinoton hyödyt ovat haittoja suuremmat. Jälkiviisaasti katsottuna korkeammalla riskillisyydellä menneinä vuosina eläkemaksut voisivat olla nyt huomattavasti alempana kuin ovat.

– Varovaisuusperiaate on ollut historiaa katsoen ihan liian suuri. Mutta eihän kukaan tiedä tulevaisuutta.

Knuuti korostaa, että riskillisyydessä puhutaan todella pitkästä aikavälistä. Laskelmia on tehty jopa 2090-luvulle saakka.

– Aina, kun eläkejärjestelmässä tehdään muutoksia, kvartaali on 25 vuotta. Vuosi 2040 on jo ihan lähitulevaisuutta.

Eläkejärjestelmä on uudistuksen jäljiltä hyvässä kunnossa

Eläkemaksujen nousupainetta on kyetty hillitsemään, sijoitusuudistus näyttäisi riittävän niin hyvin, että etuja ei tarvitse laskea. Sijoitusten kasvattaminen on hyvä myös nuorten kannalta, Juha Knuuti muistuttaa.

–Se vähentää tulevaa maksupainetta merkittävästi.

Syntyvyyden lasku voi kuitenkin tuoda merkittävän haasteen tulevaisuudessa. Lasku on viime vuosina ollut rajua, ja sen jatkumisesta riippuu myös paineen muodostuminen eläkejärjestelmässä. Yhden vastauksen siihen voisi tuoda maahanmuutto.

– Jos onnistutaan saamaan työvoimaperäistä maahanmuuttoa, eläkejärjestelmä saa lisää rahaa ja kasvanut eläkemeno saadaan siltä osin kuitattua.

Knuutin mukaan pitkän aikavälin laskelmat ovat kuitenkin vain osviittaa antavia. Tällä hetkellä varsinkin syntyvyyden ja nettomaahanmuuton ennustaminen on hankalaa.

– Nyt, kun vanhusikäisten määrä lisääntyy merkittävästi, on maahanmuuton lisääminen noussut keskusteluun julkisuudessa eri tavalla, Knuuti sanoo.

"Yksityisen ja julkisen eläkejärjestelmän yhdistämisellä saataisiin todennäköisesti maksuja merkittävästi alaspäin."

On myös eräs merkittävä tavoite, josta KT ei ole luopunut. Vuoden 2014 eläkeuudistuksessa sovittiin julkisen ja yksityisen eläkejärjestelmän yhdistämisen valmistelusta. Valmistelu alkoikin, mutta se tyssäsi vuonna 2021, kun kaikki keskusjärjestöt eivät olleet valmiita hyväksymään ministeriöiden kompromissiehdotusta. KT:n näkökulmasta yksityisen ja julkisen eläkejärjestelmän yhdistäminen on selkeä tavoite edelleen. Aktiivista työtä tehdään oikeastaan koko ajan.

– Se jäi kesken. Oli itsellenikin suuri pettymys, että näin kävi. Yhdistämisellä saataisiin todennäköisesti maksuja merkittävästi alaspäin. Kun järjestelmillä on yhteiset edut, ei niillä oikeastaan ole syytä olla erillisinä.