Ehdotus pysyvän maahanmuuton väylästä saa kannatusta hyvinvointialueilta
Työnantajat hyötyisivät kansainvälisen työntekijän pysyvän maahanmuuton väylästä, sillä se lisäisi työpaikan pitovoimaa. Malli mahdollistaisi kansainvälisille osaajille myös entistä paremman työuralla etenemisen.
Nykyään Suomeen saapuvan ulkomaalaisen työntekijän oleskelulupa on sidottu työsuhteeseen ja katkeaa useaan otteeseen. Ensimmäinen oleskelulupa myönnetään yhdeksi vuodeksi ja jatkolupa tyypillisesti neljäksi vuodeksi.
– Nykylainsäädännön mukaan pysyvän oleskeluluvan voi saada 4–6 vuoden Suomessa oleskelun jälkeen, KT:n työvoimapolitiikan ja kansainvälisen rekrytoinnin asiantuntija Assi Puistolahti kertoo.
Konsulttitoimisto MDI:n ja Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT:n yhteisessä hyvinvointialueille suunnitellussa työpajassa esiteltiin päinvastainen malli: Kanadan mallista ideoitu pysyvän maahanmuuton väylä. Työpaja järjestettiin 24.9.2026.
Pysyvän mahanmuuton väylän ehtona olisi vakituinen työsuhde tai riittävän pitkä määräaikaisuus, jotta Suomeen pääsisi oleskelemaan pysyvästi heti maahan tullessa. Malli on KT:n hallitusohjelmatavoitteiden mukainen. KT ajaa työperäisen maahanmuuton helpottamista siten, että mukana ovat työvoimapula-alat, kuten sote-alan ammatit.
Omakohtaisesta kokemuksesta idea
Mallin edut on helppo ymmärtää esimerkin kautta. Kun MDI-konsulttitoimiston johtava asiantuntija Laura Koivisto-Khazaal muutti itse Kanadaan, hän sai heti pysyvän oleskeluluvan.
– Siitä oli hyötyä sekä minulle että Kanadalle. Pysyvä oleskelulupa antoi varmuuden, että Kanada on kotimaani. Pystyin ottamaan riskejä ja edistämään uraani siirtymällä uuteen organisaatioon yhä vaativampiin tehtäviin, ja samalla kerryttämään enemmän verotuloa Kanadalle, hän sanoi työpajassa.
Omakohtaisesta kokemuksesta syntyi idea vastaavantyyppisen mallin siirtämisestä Suomeen.
Työnantajat voisivat hyötyä uudesta mallista
Malli toimisi myös työnantajien eduksi. Työpajassa hyvinvointialueiden edustajat listasivat hyötyjä: pitovoima, pysyvyys ja urasuunnittelu voisivat helpottua.
– Rekrytointi ulkomailta on iso satsaus. Pysyvä maahantulon väylä toisi rauhaa suunnitella työntekijän työuraa, Puistolahti muistuttaa.
Se toisi verovaroja yhteiskunnan yhteiseen pottiin, jos työntekijän tulot nousisivat. Hyvinvointialueiden edustajat kannattivat mallia työpajassa, mutta ehdottivat siihen tarkennuksia. Erityisesti nousi esiin kielitaidon riittävä varmistaminen.
Tällä hetkellä maahanmuuttajien kielitaitoa arvioidaan yleisellä kielitestillä eli niin sanotulla YKI-testillä. KT ajaa siihen muutosta siten, että sote-ammattilaisten kielitaito varmennettaisiin jatkossa Sote-YKI-testillä, jossa testattaisiin erikseen sote-alan ammatillista kielitaitoa. Myös Suomessa suoritettavien englanninkielisten sote-tutkintojen suomen tai ruotsin kielen koulutusta pitäisi KT:n hallitusohjelmatavoitteiden mukaan lisätä.
Pääset lukemaan KT:n hallitusohjelmatavoitteet KT:n sivuilta>
Luetuimmat artikkelit
