Paikallisista eristä neuvoteltiin hyvässä hengessä
Keväällä 2024 oli jaossa paikalliset järjestelyerät 1.6. ja kehittämis- ohjelman mukainen paikallinen järjestelyerä. Ratkaisut palkantarkistusten kohdentamisista saavutettiin pääsääntöisesti yhteisymmärryksessä.

Kunta- ja hyvinvointialalla on maksettu voimassa olevien virka- ja työehtosopimusten mukaiset paikalliset järjestelyerät 1.6.2024 (0,4 % + 0,33 %). Samaan aikaan oli jaossa kehittämisohjelman mukainen paikallinen järjestelyerä, jonka suuruus vaihteli sopimusaloilla (1,0 %, 0,6 % tai 0,881 %). Paikalliset järjestelyerät koskivat kaikkia sopimusaloja.
KT selvitti paikallisten järjestelyerien käyttöä kahdella kyselyllä. Toinen tiedusteluista kohdistui kunta-alalle ja toinen hyvinvointialalle.
Erien kohdentamisessa on vaihtelua
Paikallista järjestelyerää ei makseta tasaisesti kaikille, vaan rahan käytöstä ja kohdentamisesta sovitaan paikallisesti. Korotuksia saaneen henkilöstön osuus ja korotusten suuruus vaihtelevat työnantajittain ja sopimusaloittain. Kunta-alalla eristä maksettiin korotuksia suuremmalle osalle henkilöstöä kuin hyvinvointialalla.
Kunta-alalla 0,4 prosentin järjestelyerästä palkankorotuksia sai 46–84 prosenttia sopimusalan henkilöstöstä. 0,3 prosentin järjestelyerän potista maksettuja korotuksia sai 43–85 prosenttia sopimusalan henkilöstöstä. Kehittämisohjelman järjestelyerää maksettiin 57–87 prosentille sopimusalan henkilöstöstä. Tuntipalkkaisten työehtosopimuksessa paikallisesta järjestelyerästä palkankorotuksia maksettiin laajalle joukolle.
Kunta-alan opetushenkilöstön virka- ja työehtosopimuksessa (OVTES) 0,4 prosentin ja 0,33 prosentin eriä kohdennettiin muita opetussalan ammattiryhmiä enemmän varhaiskasvatuksen opettajille (OVTESin osio G). Vuoden 2023 paikallisia eriä kohdennettiin samankaltaisesti.
Hyvinvointialalla 0,4 prosentin paikallisista eristä maksettiin korotuksia 28–53 prosentille henkilöstöä. 0,3 prosentin järjestelyerän potista palkankorotuksen sai 35–61 prosenttia henkilöstöstä.
Kehittämisohjelman järjestelyerästä maksettiin hyvinvointialalla korotuksia 26–48 prosentille henkilöstöä. Lääkärisopimuksessa korotuksia maksettiin noin neljäsosalle henkilöstöstä. Lääkärien sopimusalalla on ollut suuri palkkausuudistus, joka vaikuttanee järjestelyerien kohdentamisiin.
Neuvottelutuloksiin päästiin yhteisymmärryksessä
Tiedustelujen avovastauksissa tuotiin esiin, että paikallisissa neuvotteluissa oli kaiken kaikkiaan hyvä ilmapiiri. Paikallinen neuvottelutulos järjestelyerien käytöstä syntyi pääasiallisesti työnantajan ja palkansaajajärjestön yhteisymmärryksessä. Kunta-alalla yli 90 prosentissa ratkaisu erien käytöstä syntyi kaikilta osin yhteisymmärryksessä.
Hyvinvointialan lääkärisopimuksessa yhteinen ratkaisu erien käytöstä löytyi pääsääntöisesti kaikilta osin. Hyvinvointialan yleisessä virka- ja työehtosopimuksessa (HYVTES) ja SOTE-sopimuksessa ratkaisuun erien käytöstä päädyttiin selvästi useammin niin, että yhteisymmärrys löytyi osittain. Yhteisymmärrystä ei välttämättä aina löydetty esimerkiksi kaikkien ammattiryhmien korotuksista.
Erillä korotettiin tehtäväkohtaisia palkkoja
Noin 80 prosenttia kaikista paikallisista järjestelyeristä kohdennettiin tehtäväkohtaisiin palkkoihin. Hyvinvointialalla vielä enemmän kuin kunta-alalla.
Hyvinvointialalla korostui 0,33 prosentin erän yhteydessä se, että ratkaisussa päädyttiin muita eriä useammin yleiskorotusmaiseen korotukseen. Erässä olikin ns. puoliperälauta, eli jos erän jakamisesta ei päästä yksimielisyyteen, puolet jaetaan paikallisesti yleiskorotuksena ja toisesta puolesta päättää työnantaja. Vastaavaa ilmiötä ei näkynyt kunta-alalla.
Tiedustelun mukaan OVTESissa kohdennettiin selvästi muita sopimusaloja useammin kaikista eristä sama euromäärä tasaisesti kaikille.
Ammattiryhmittäin tarkasteltuna paikallisista järjestelyeristä hyötyivät eniten KVTESin kulttuuri- ja vapaa-aika -alan tehtävissä sekä varhaiskasvatuksen ja koulun peruspalvelutehtävissä työskentelevät. OVTESissa korotuksia kohdennettiin varhaiskasvatukseen (osio G) ja ammatilliseen koulutukseen. SOTE-sopimuksessa erästä maksettiin korotuksia muun muassa välinehuoltajille, laitoshuoltajille ja hoiva-avustajille
Tiedustelut toteutettiin 2024. Tiedustelun vastausprosentti oli hyvä. Kunta-alan työnantajista 205 (57 %) vastasi tiedusteluun ja hyvinvointialan työnantajilta tuli 21 (84 %) vastausta. Vastaajat edustavat noin 79:ää prosenttia henkilöstä.
Paikalliset järjestelyerät ovat osa kunta- ja hyvinvointialan sopimuksia
Paikallisia järjestelyeriä pidetään tarpeellisena paikallisten palkkausjärjestelmien kehittämisessä ja palkkausepäkohtien korjaamisessa. Sopimusten allekirjoituspöytäkirjoissa on sovittu järjestelyeristä ja niiden sisällöstä.
Neuvotteluosapuolena paikallisissa järjestelyeräneuvotteluissa ovat työnantajan ja sopimuksen allekirjoittaneiden järjestöjen edustajat. Neuvotteluissa pyritään mahdollisuuksien mukaan yksimielisyyteen.
Jollei yksimielisyyteen päästä, on kulloinkin voimassa olevan sopimuksen allekirjoituspöytäkirjassa määräykset siitä, miten paikallinen järjestelyerä toteutetaan.
Paikallisen sopimisen toimivuutta kuvaa hyvin se, että valtaosassa kunnista tai hyvinvointialueista päätökset järjestelyerien käyttämisestä ovat perustuneet työnantajan ja palkansaajajärjestöjen yhteisymmärrykseen ja vain harvoin työnantaja on yksipuolisesti päättänyt järjestelyerien käytöstä.
Neuvotteluista laaditaan pöytäkirja, johon kirjataan kunkin osapuolen näkemykset mahdollisine perusteluineen. Paikallisia järjestelyeriä koskevat ratkaisut tulee muutoinkin dokumentoida ja tiedottaa neuvottelutuloksesta organisaation sisällä. Tämä lisää luottamusta neuvotteluosapuolten välillä.
Erien perusteiden, käytön ja kohdentamisen dokumentointi tukee myös suunnitelmallista henkilöstöpolitiikkaa ja palkkausjärjestelmän toteuttamisen seurantaa.
KT on tehnyt selvitykset lähes kaikkien paikallisten järjestelyerien toteutumisesta. Selvityksistä löytyy yhteenvetoja KT:n verkkosivuilta.
Lähde: KT:n Toimiva palkkaus on kaikkien etu -opas
30.5.2025