Henkilöstön osaamisesta pidetään huolta

KT Kuntatyönantajien selvityksen mukaan vuonna 2016 täydennyskoulukseen osallistui 71 prosenttia kuntasektorin sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstöstä. Täydennyskoulutuspäiviä oli keskimäärin 3,4 koulutettua henkilöä kohden.
Ammattiryhmittäin tarkasteltuna eniten täydennyskoulutusta annettiin lääkäreille, hammaslääkäreille sekä muulle korkeakoulutetulle sote-henkilöstölle.

Vuonna 2016 sosiaali- ja terveysalan johtamiskoulutukseen osallistui lisäksi 1 130 henkilöä. Johtamiskoulutuspäiviä oli keskimäärin 7,1 päivää.

Täydennyskoulutukselle ei ole asetettu sen enempää vähimmäis- kuin enimmäismääriä. Koulutuksen tarve voi vaihdella vuosittain huomattavasti muun muassa työyhteisön toimintojen kehittämisvaiheesta ja henkilön ammatillisesta koulutuksesta ja tehtävästä riippuen.

KT:n selvitysten mukaan osallistuneiden määrä on vaihdellut vuosien 2004–2016 aikana 64 prosentista 78 prosenttiin. Keskimääräisten koulutuspäivien määrä on vaihdellut vastaavana aikana 3,2 päivästä 4,3 päivään.

Tilastokeskuksen kunta-alan palkkatilaston mukaan lokakuussa 2016 sosiaali- ja terveydenhuollon ja varhaiskasvatuksen toimialoilla työskenteli yhteensä 249 000 henkilöä. Tiedustelu kattaa 83 prosenttia koko kunta-alan sosiaali- ja terveydenhuollon ja varhaiskasvatuksen henkilöstöstä.

Muiden alojen henkilöstön koulutus

KT tiedusteli nyt jo toista kertaa myös muun kuin sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön koulutustietoja. Muulla kuin sote-henkilöstöllä oli keskimäärin 3,4 koulutuspäivää yhtä koulutuksessa ollutta henkilöä kohden. Koulutukseen osallistui tiedustelun mukaan 43 prosenttia henkilöstöstä.

Johtamiskoulutukseen osallistui 506 henkilöä. Koulutuspäiviä kertyi keskimäärin 5,1 päivää.

Läheskään kaikilla kunnilla ja kuntayhtymillä ei ollut valmiuksia tietojen järjestelmälliseen kirjaamiseen ja seuraamiseen näiden henkilöstöryhmien osalta.

Muilla kuin sosiaali- ja terveydenhuollon toimialoilla työskenteli lokakuussa 2016 yhteensä 172 000 henkilöä. Tiedustelu kattaa 88 prosenttia muusta kuin sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstöstä.

Koulutuksen kustannukset

Tiedustelun mukaan koulutuksen välittömät kustannukset olivat 2016 sosiaali- ja terveydenhuollossa keskimäärin 443 euroa henkilöä kohden ja muualla keskimäärin 515 euroa.

Koulutuksen välittömät kokonaiskustannukset sosiaali- ja terveydenhuollossa olivat 64 miljoonaa euroa ja muualla 33 miljoonaa euroa. Yhteenlaskettuna kunta-alan henkilöstökoulutuksen välittömät kokonaiskustannukset olivat 97 miljoonaa euroa.

Kustannukset eivät sisällä koulutukseen osallistuneiden koulutusajan palkkoja, jotka olivat 2016 välilliset työvoimakustannukset mukaan lukien sosiaali- ja terveydenhuollossa 114 miljoonaa euroa ja muilla aloilla 43 miljoonaa euroa.

Yhteenlaskettuna kunta-alan henkilöstökoulutuksen koulutusajan palkat olivat siis 157 miljoonaa euroa.

Koulutuskorvausten määrä kasvussa

Koulutustietojen seuranta on tärkeä osa osaamisen suunnitelmallista kehittämistä ja johtamista. Koulutustietojen seuranta on tärkeää myös siksi, että kunnat ja kuntayhtymät voivat hakea Työttömyysvakuutusrahastolta koulutuskorvausta vain kerättyihin tietoihin perustuvasta koulutuksesta. Koulutuskorvaus perustuu lakiin taloudellisesti tuetusta ammatillisen osaamisen kehittämisestä.

Työttömyysvakuutusrahaston tietojen mukaan vuodelta 2015 koulutuskorvauksia oli myönnetty 273 kunnalle ja kuntayhtymälle yhteensä 8,9 miljoonaa euroa.

Koulutuskorvausta oli hakenut kaikista kunnista ja kuntayhtymistä vain 66 prosenttia. Tämä tarkoittaa sitä, että koulutuskorvauksia oli jättänyt hakematta 139 kuntatyönantajaa eli 34 prosenttia kunnista ja kuntayhtymistä. 

Lisätietoja: www.kt.fi > Tilastot ja julkaisut > Tiedustelut > Täydennyskoulutus