Hallittu muutos on mahdollista
Poliittinen päätöksenteko tulevien itsehallintoalueiden lukumäärästä on tätä kirjoitettaessa kiivaimmillaan. Jos alueiden määrästä ja niiden toiminnan sisällöstä päästään ratkaisuun, senkin jälkeen Suomen historian suurimmasta hallinto- ja palvelu-uudistuksesta jää vielä monta megaluokan asiaa päätettäväksi.
Itsehallintoalueiden perustamisessa on kyse Suomen suurimmasta liikkeenluovutuksesta. Itsehallintoalueille siirtyvän kunnallisen henkilöstön määrä on yli 200 000 ja työvoimakustannukset ovat noin 10 miljardia euroa vuodessa.
Hallituksen sote-uudistuksen tärkein tavoite on hillitä sosiaali- ja terveystoimen menojen kasvua kolmella miljardilla eurolla. Näin kova tavoite asettaa suuret vaatimukset niin muutoksen toteuttamiselle kuin työmarkkinajärjestelmällekin.
KT:n tavoitteena on olla kuntien ja kuntayhtymien lisäksi myös tulevien itsehallintoalueiden työnantajajärjestö. Tämä edellyttää lainsäädännön ja sopimusten täsmentämistä. Tilaajan ja tuottajan erottaminen voi vaikuttaa myös työmarkkinasopimuksiin.
Toimivat työmarkkinaosapuolten neuvottelusuhteet, toimintaympäristön pitkäaikainen tuntemus ja sote-henkilöstölle jo olemassa olevat työ- ja virkaehtosopimukset loisivat myös itsehallintoalueille työrauhaa, vakautta ja ennustettavuutta. Ne myös edesauttaisivat muutoksen sujuvaa läpivientiä.
Kunnallisia virka- ja työehtosopimuksia on välttämätöntä kehittää vastaamaan itsehallintoalueiden sekä kuntien ja kuntayhtymien muuttuvia olosuhteita ja uusia henkilöstörakenteita mm. palvelussuhteen ehtoja koskevilla uudistuksilla.
Keskeisin ero työvoimakustannuksissa on tällä hetkellä työnantajan eläkevakuutusmaksun suuruus. Kuntatyönantajat maksavat keskimäärin 6 prosenttia suurempaa maksua kuin yksityiset työnantajat. Tämä kilpailua vääristävä eläkevakuutusmaksujen epäsuhta pitää korjata.
3.11.2015
Yhteystiedot
