”Johtajalla on oltava näkemys suunnasta”

Kun Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen johtaja Sanna Svahn teki joulukalatilausta Tapiolan torilla, viereisen jonon rouva kysyi, oletko sinä se Luvnin Svahn. Olette tehneet hyvää työtä, rouva jatkoi. Se Lunna on erinomainen!

– Ihanaa saada tuollaista palautetta, Svahn sanoo.

Lunna-sovellus on yksi esimerkki Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen Luvnin käyttöön ottamista teknisistä sovelluksista. Sovelluksen kautta voi ottaa yhteyttä eri alojen sote-ammattilaisiin ja tarkastella omia tietojaan.

Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue ottaa käyttöön teknologiaa laajemminkin samalla kun palvelupoluista halutaan asiakaslähtöisemmät ja sujuvammat. Luvn on asettanut tavoitteeksi, että jokainen alueen asukas saa omalääkärin. Sen takia yhdeksällä terveysasemalla on käynnissä lääkärien ammatinharjoittajapilotti.

Muutos on välttämätön

Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue on monissa muutoksissa edelläkävijä. Sanna Svahnin mukaan se voi johtua ehkä hieman paradoksaalisestikin siitä, että Luvnin kehittäminen aloitettiin tyhjästä. Alueella ei ollut ennen hyvinvointialuetta sotekunta­yhtymää tai sairaanhoitopiiriä.

– Ensi alkuun tuntui, että hyvinvointialueen käynnistäminen käytännössä tyhjästä on mahdoton tehtävä. Vähitellen aloimme nähdä, että se onkin etu. Vanhat rakenteet eivät kahlinneet.

Kehittäjien oli pakko pohtia, mikä hyvinvointi­alue oikeastaan on ja mitkä ongelmat sen pitäisi ratkaista. Jo aluksi todettiin, että väestörakenne muuttuu. Tämä vaatii palvelutarpeen kasvamista samaan aikaan, kun talous on tiukilla.

– Koska kaikki ympärillä on muutoksessa, emme voi tehdä asioita samalla tavalla kuin aina on tehty. Tarvitaan uusia ideoita ja tekniikoita.

Organisaatiota lähdettiin rakentamaan tämän oivalluksen pohjalta. Alkuvaiheessa oli tärkeintä, että palvelut pystyttiin turvaamaan. Vähitellen haluttiin parantaa myös niiden saatavuutta.

Kahden käden johtamista

Muutoksen johtamisessa tulee nopeasti eteen kysymys, miten johtaa tulevaa samaan aikaan kuin selvittää tämän päivän haasteita. Sanna Svahn muistaa, miten kehittämisen alkuvaiheessa yritti saada porukkaa mukaan keskustelemaan kehittämis­ideoistaan.

– Sain vastaukseksi, että aivan loistavia nuo ideasi, mutta nämä koronatodistukset pitäisi nyt saada lähtemään.

Svahn noudattaa nykyään johtamisfilosofiaa nimeltä kaksikätinen johtaminen. Se tarkoittaa, että toisella kädellä johdetaan tämän päivän asioita ja toisella tulevaisuutta ja muutoksen suuntaa.

– Se on hyvä konkreettinen malli.

Svahn itse sanoo olevansa organisaatio­kaaviossa alimmaisena, ei siis ylimpänä, jossa johtaja on tavattu nähdä. Hänen tehtävänään on luoda toimintaedellytykset ja rakenteet, jotka mahdollistavat kehittämistyön.

– Johtajalla täytyy olla näkemys siitä, mihin ollaan menossa. Se syntyy keskustelussa organisaation kanssa.

Palautteen perusteella henkilöstö arvostaa johdon halua kehittää. Se on osoittautunut myös rekrytointivaltiksi.

Svahnin mukaan on ollut hyvin palkitsevaa huomata, että väki osaa tehdä asioita eri tavalla kuin ennen.

– Meillä on tunne, että hitsi, emme ole muutoksen kohteita vaan tekijöitä! Kun toimintaympäristö kuitenkin muuttuu, niin on parempi ottaa itse siitä koppi.

Muutoksen tekeminen on vaatinut myös katseen luomista itseen.

– Välillä mietin, miten näin mielenkiintoista työtä voi ollakaan. Se on tarkoittanut myös sitä, että uskaltaa kyseenalaistaa omaakin ajattelua.