Hovioikeus: Perhevapaalta palaavan työntekijän oikeuksia ei rikottu
Turun hovioikeus hylkäsi perhevapaalta palanneen työntekijän kanteen, jossa hän vaati korvausta työsopimuksen perusteettomasta päättämisestä ja tasa-arvolain mukaista hyvitystä. Oikeus katsoi, ettei työnantaja ollut rikkonut työhönpaluuoikeutta eikä syrjinyt työntekijää.
1. Mitä oli tapahtunut?
Työntekijä työskenteli yksikönjohtajana lastensuojelulaitoksessa ja jäi perhevapaalle vuonna 2021. Hänen perhevapaansa aikana kyseinen yksikkö lakkautettiin. Työntekijä palasi perhevapaalta vuonna 2022 toisen yksikön yksikönjohtajan tehtävään.
Työnantaja muutti lastensuojeluyksiköiden johtamisrakennetta Valviran ohjeistuksen perusteella. Uudessa mallissa yksikönjohtajista tuli vastaavia ohjaajia ja toiminnanjohtajista yksikönjohtajia.
Kun työntekijä oli palannut perhevapaalta, työnantaja kävi johtamisrakenteen ja nimikkeen muutoksesta työntekijän kanssa muutosneuvottelut. Neuvotteluissa työntekijälle kerrottiin, että nimike muuttuu vastaavaksi ohjaajaksi, mutta tehtävä vastaa sisällöltään työntekijän aiempaa työtä. Palkka ja muut ehdot olisivat pysyneet ennallaan. Työntekijälle tarjottiin myös vaihtoehtoisesti sairaanhoitajan tehtävää. Hän ei hyväksynyt tarjouksia vaan irtisanoutui pian neuvottelujen jälkeen.
2. Mitä kiista koski?
Työntekijä vaati käräjäoikeudessa korvausta työsopimuksen perusteettomasta päättämisestä sekä tasa-arvolain mukaista hyvitystä. Hänen mielestään työnantaja oli rikkonut hänen oikeuttaan palata perhevapaalta aiempaan työhönsä eikä ollut myöskään tarjonnut hänelle aikaisempaa työtä vastaavaa työtä.
Työnantaja kiisti väitteet ja katsoi, että työntekijälle oli tarjottu hänen aiempaa tehtäväänsä vastaavaa työtä, jossa muuttui vain nimike. Organisaatiomuutokset perustuivat viranomaismääräyksiin eivätkä liittyneet työntekijän perhevapaaseen.
Käräjäoikeus hyväksyi työntekijän vaatimukset, ja työnantaja valitti päätöksestä hovioikeuteen.
3. Mitä oikeus päätti?
Hovioikeus kumosi käräjäoikeuden päätöksen. Työnantaja ei ollut rikkonut työntekijän työhönpaluuoikeutta eikä syrjinyt häntä perhevapaan vuoksi. Artikkelin kirjoitushetkellä hovioikeuden ratkaisu ei ole vielä lainvoimainen.
4. Miksi oikeus päätti näin?
Hovioikeus katsoi, että työnantaja oli toiminut lainmukaisesti. Työntekijän aiempi yksikkö oli lakkautettu, eikä hänelle voitu tarjota täsmälleen samaa työpaikkaa.
Työnantaja oli kuitenkin tarjonnut tehtävää toisessa yksikössä, joka vastasi työntekijän aiempaa tehtävää. Oikeuden mukaan työntekijän työhönpaluuoikeus oli näin toteutunut. Hovioikeus totesi, ettei työntekijää ollut syrjitty perhevapaan vuoksi.
5. Mikä lainkohta oli ratkaisussa olennainen?
Ratkaisu perustui työsopimuslain 4 luvun 9 §:ään, jonka mukaan työntekijällä on perhevapaan jälkeen oikeus palata ensisijaisesti aikaisempaan työhönsä, tai jos se ei ole mahdollista, sitä vastaavaan työhön.
6. Mitä kantaa ratkaisu vahvistaa?
Ratkaisu vahvistaa, että työnantaja toimii lain mukaisesti, kun se tarjoaa perhevapaalta palaavalle työntekijälle hänen aiempaa tehtäväänsä vastaavaa työtä, vaikka organisaatiossa olisi tapahtunut muutoksia.
Työnantajan velvollisuus perhevapaalta palaavaa kohtaan täyttyy, kun työntekijälle tarjotaan työtä, joka vastaa sisällöltään ja vaativuudeltaan hänen aiempaa tehtäväänsä. Merkitystä ei ole tehtävän nimikkeellä vaan tehtävän sisällöllä.
Mitä aiempi oikeuskäytäntö sanoo?
Aiemmassa oikeuskäytännössä on korostettu työntekijän oikeutta palata perhevapaalta aiempaan työhönsä.
Esimerkiksi työtuomioistuimen tapauksessa TT: 2013-50 työntekijä oli työskennellyt ennen perhevapaataan myyntiassistenttina. Hänelle ei otettu perhevapaan ajaksi sijaista, vaan tehtävät jaettiin tiimin muille työntekijöille. Perhevapaalta palaamisen jälkeen työntekijälle ilmoitettiin, että kyseinen järjestely on muuttunut pysyväksi.
Kuitenkin samanaikaisesti työnantajalla oli avoinna toisella osastolla myyntiassistentin sijaisuus. Työntekijälle tarjottiin myyntiassistentin tehtävän sijasta ensin lyhyeksi ajaksi puhelinvaihteenhoitajan tehtävää, jonka jälkeen hän siirtyi ostoreskontranhoitajan tehtävään.
Työntekijä ei ollut ennen perhevapaalta palaamistaan tehnyt puhelinvaihteen tai ostoreskontranhoitajan tehtäviä.
Työtuomioistuin katsoi, ettei puhelinvaihteenhoitajan ja ostoreskontran avustavia tehtäviä voitu pitää työntekijän aikaisempaa työtä vastaavana työsopimuksen mukaisena työnä.
Työtuomioistuimen mukaan työnantajan olisi tullut tarjota työntekijälle hänen aikaisempaa työtänsä vastaavaa myyntiassistentin työtä, sillä työnantajalla oli ollut avoinna myyntiassistentin tehtävä.
30.1.2026