Rekrytoi työntekijöitä ulkomailta vastuullisesti

KT:n työvoimapolitiikan ja kansainvälisen rekrytoinnin asiantuntija Assi Puistolahti muistuttaa, että kansainvälistä rekrytointia tarvitaan turvaamaan julkisen sektorin palvelut.

Työntekijöiden kansainvälinen rekrytointi on osa vastuullista työvoimapolitiikkaa, sanoo KT:n työvoimapolitiikan ja kansainvälisen rekrytoinnin asiantuntija Assi Puistolahti.

Väestökehitys osoittaa selvästi työvoiman tarpeen tulevina vuosina, sillä eläköityminen on nousussa ja syntyvyys laskussa.

Työvoimapula näkyy erityisesti sosiaali- ja terveyspalveluissa. Paine kasvaa, kun väestö ikääntyy ja sitä myötä hoivatehtävien määrä kasvaa.

Onnistuminen kansainvälisessä rekrytoinnissa onkin tärkeää lopulta hyvin yksinkertaisesta syystä:

– Jotta julkisen sektorin palvelut turvataan myös jatkossa, Puistolahti kiteyttää.

Suomi kilpailee osaajista

Työvoimapula on maailmanlaajuinen ilmiö, jonka ennustetaan syvenevän. Suomi kilpailee osaajista muiden maiden kanssa.

Työnantajan on ensinnäkin luotava prosessit ihmisten houkuttelemiseksi Suomeen ja toiseksi saatava pidettyä hyvistä työntekijöistä kiinni.

Hyvinvointialueiden taloustilanne on tällä hetkellä heikko. Assi Puistolahden mukaan on silti tärkeää yrittää katsoa nykyhetkeä kauemmas, sillä talousvaikeudet eivät ole poistaneet työvoiman tarvetta.

– Suomi tarvitsisi ennakoivaa maahanmuuttoa, jossa ei katsota vain parin vuoden päähän, vaan kymmenen vuoden päähän, jopa 15:n, 20:n tai sadan vuoden päähän.

KT tuottaa koulutuksia

KT vaikuttaa kansainvälistä rekrytointia koskevan lainsäädännön kehittämiseen sekä tuottaa tietoa ja koulutuksia asiakas­organisaatioilleen vuoden ympäri.

Kansainvälisen rekrytoinnin parissa hyvinvointialueilla työskenteleville on oma verkostonsa, jossa KT jakaa ajantasaista tietoa esimerkiksi lainsäädäntömuutoksista ja muista valtakunnallisista uudistuksista.

– Pyrimme tarjoamaan alustan, jossa sparrata, pohtia ja jakaa parhaita käytäntöjä, Assi Puistolahti kertoo.

KT on mukana myös Tulevaisuuden tekijät -projektissa, jossa visioidaan täysin uutta maahanmuuttoväylää Suomeen. Konsulttiyhtiö MDI:n projektissa on mukana KT:n lisäksi muita työmarkkinaosapuolia, kaupunkeja ja kuntia.

Projektissa luodaan niin sanottua pysyvän asukkuuden väylää. Väylä voisi korvata nykykäytännön, jossa Suomeen saapuva hakee työperäistä oleskelulupaa ensin yhdeksi vuodeksi, sitten neljäksi vuodeksi ja lopulta pysyvää oleskelulupaa ja kansalaisuutta.

– Tällaista väylää Suomessa ei ole vielä ollut.

Oleskeluluvan saaminen heti pysyväksi voisi pitää työntekijät aiempaa paremmin maassa. Pitovoimaa voi luoda myös vastuullisuus, jossa avainasemassa on tarkka suunnittelu. Rekrytoijan on tunnettava lait ja suositukset. Myös lähtömaan tilanne on hyvä tuntea.

”Työnantajat tekevät hyvää työtä julkisen sektorin houkuttelevuuden eteen.”

Assi Puistolahti

Puistolahden mukaan vastuullisuus voi tarkoittaa lainsäädännön minimivaatimusten ylittämistä, jotta rekrytointi­prosessi on mahdollisimman läpinäkyvä ja hyvin dokumentoitu.

Vastuullisen rekrytoinnin periaatteita ovat myös asianmukainen palkkaus, työelämän tasapaino, hyvä hakijakokemus sekä tasapuolinen kohtelu ja syrjinnän kielto, jotka kuuluvat Suomessa työnantajan lakisääteisiin velvoitteisiin.

Puistolahden mukaan olennaista on, että työnantaja miettii valmiiksi koko rekrytointiprosessin alusta loppuun.

Kansainvälinen rekrytointi onnistuu konkreettisesti silloin, kun ulkomailta rekrytoitu nauttii työyhteisöstä, johon on tullut, ja jää pitkäksi aikaa Suomeen.

– On aika paljon heitä, jotka ovat innostuneet Suomesta, kun heidät on rekrytoitu. He ovat tuoneet perheen mukanaan ja perhe on pysynyt täällä. Sehän on se, mihin tähdätään.

Hyväksikäyttöä pitää ehkäistä

Kansainvälisessä rekrytoinnissa pitää kiinnittää huomiota työperäisen hyväksikäytön ehkäisyyn. Euroopan ­kriminaalipolitiikan instituutti on laatinut siitä suositukset.

Suomalaiset julkisen sektorin työnantajat ovat melko hyvin perillä prosessista ja riskien minimoinnista.

– Aika harvoin tulee vastaan tilanteita, joita ei olisi voinut mitenkään ennakoida, Assi Puistolahti sanoo.

Vastuullisuus nousee julkiseen keskusteluun, kun epäkohtia ilmenee. Syksyn aikana Suomessa on puhuttanut esimerkiksi Turun telakalla paljastunut ukrainalaisten työntekijöiden hyväksikäyttö ja Paavo Teittisen uutuuskirja Pitkä vuoro – kuinka moderni orjuus juurtui Suomeen.

Puistolahti on aiemmin työskennellyt työlupien parissa Maahanmuuttovirastossa ja ollut tekemässä työlupia koskevaa lainsäädäntöä.

– On hienoa, että nykyään keskustellaan avoimemmin haasteista ja ne tuodaan julkisuuteen.

KT on vastikään uudistanut kansainvälisen rekrytoinnin verkkosivunsa. Sielläkin rekrytoinnin riskejä on käyty läpi entistä enemmän.

– Osallistumme valtakunnallisen työperäisen hyväksikäytön torjumisen edistämistoimenpiteisiin ja olemme juuri päivittämässä työmarkkinaosapuolten kanssa eettisen rekrytoinnin suosituksia.

Työelämän houkuttelevuudessa on Suomessa yhteiskuntana silti vielä tekemistä, Puistolahti muistuttaa.

Esimerkiksi valtakunnanpolitiikan maahanmuuttomyönteisyydellä tai -kielteisyydellä on vaikutusta Suomen houkuttelevuuteen. Julkisella sektorilla suurimpana työllistäjänä on merkittävä rooli vetovoiman ja työn houkuttelevuuden vahvistamisessa.

– Työnantajat tekevät hyvää työtä julkisen sektorin houkuttelevuuden eteen.